Huomaatko muutoksen hanaveden laadussa?

Uudet tehokkaat vedenkäsittelyprosessit parantavat talousveden laatua entisestään Kuopion keskeisellä kaupunkialueella.

Uudet tehokkaat vedenkäsittelyprosessit parantavat talousveden laatua entisestään Kuopion keskeisellä kaupunkialueella.

Jäästä vastikään vapautuneet Kallaveden laineet liplattavat kevyesti Hietasalon saaren rantaan. Pinnan alla katseilta piilossa muodostuu noin kolmannes tekopohjavedestä, josta kuopiolaisten hyvälaatuinen talousvesi tuotetaan. Loput kaksi kolmannesta ovat peräisin Jänneniemen vedenottamolta linnuntietä noin 15 kilometrin etäisyydellä Itkonniemen vesilaitokselta. Molempien raakavesilähteiden vesi johdetaan puhdistettuna verkostoon.

Tekopohjavesiprosessi muistuttaa pohjaveden muodostumista. Rantaimeytyksessä järvivesi imeytyy pikkuhiljaa maaperään hiekkaisten maakerrosten läpi ja suotautuu luonnon omassa puhdistusprosessissa laadultaan pohjaveden kaltaiseksi. Kuopion alueella pohjaveden antoisuus ei yksin riitä alueen tarpeisiin, joten tekopohjavedellä saadaan lisättyä vesimäärää.

– Suotautumisessa maaperä poistaa järvivedestä tehokkaasti mikrobeja ja humusta, mutta vie samalla vedestä happea. Hapeton vesi puolestaan liuottaa itseensä maaperästä rautaa ja mangaania, joita pitää poistaa vedenkäsittelyssä, kertoo Kuopion Veden vedentuotannon tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Kuopion Vesi tarvitsee raakavesilähteistään isoja määriä tekopohjavettä, sillä kaupunkilaiset käyttävät kaikkiaan noin 17 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Määrä vaihtelee päivittäin; arkisin vettä kuluu enemmän kuin viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Maaseututaajamissa Vehmersalmella, Karttulassa, Melalahdessa, Nilsiässä, Maaningalla ja Juankoskella juodaan pohjavettä, joka on peräisin paikallisilta vedenottamoilta. Siilinjärvellä vesi tulee kahdelta vedenottamolta kirkonkylälle ja Vuorela-Toivala -alueelle yhdeltä ottamolta. Myös niiden vesi on pohjavettä.

Käyttöinsinööri Veijo Hyvärinen ja alumiinisulfaatti- ja kalkkitornit.

Tekopohjavesillä on eroja

Rantaimeytyksen periaate on sama niin Jänneniemessä kuin Hietasalossa, mutta Lehtola kuvaa jälkimmäisen vedenottamon luonnollista puhdistusprosessia hieman vaillinaiseksi.

– Tekopohjaveden imeytymisaika ja -matka Hietasalossa on sen verran lyhyt, että vesi tarvitsee enemmän käsittelyä kuin Jänneniemen vesi. Esimerkiksi Hietasalon veden humuksesta poistuu rantaimeytyksen aikana vain noin puolet, joten sitä täytyy vielä puhdistaa kemiallisesti Itkonniemen vesilaitoksella, Lehtola selvittää.

Vesilaitoksella Hietasalon veden happamuutta eli pH:ta säädetään, vedestä poistetaan rautaa, mangaania ja humusta kemiallisella saostuksella ja hiekkasuodatuksella – ja pian myös aktiivihiilisuodatuksella, josta lisää tuonnempana. Lopuksi veden pH tarkistetaan, ja vesi desinfioidaan ennen johtamista verkostoon.

Jänneniemen vedenottamolla orgaaninen aines poistuu tekopohjavedestä luonnon omassa prosessissa niin tehokkaasti, ettei vettä enää tarvitse puhdistaa kemiallisesti. Rauta ja mangaani poistetaan paikan päällä biologisella hiekkasuodatuksella, ennen kuin vesi johdetaan Itkonniemen vesilaitokselle ja sekoitetaan Hietasalosta johdettuun veteen.

Tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Uusi aktiivihiilisuodatus tehostaa vedenkäsittelyä

Itkonniemellä on juuri valmistumassa vedenkäsittelyprosessien saneeraus, jossa hiekkasuodatuksen jälkeen on lisätty aktiivihiilisuodatus ja desinfiointiin on tehty muutoksia.

Aktiivihiilisuodatus tehostaa Hietasalon tekopohjaveden puhdistusta poistamalla siitä humusta sekä hajua ja makuja aiheuttavia yhdisteitä. Investointi myös parantaa vesilaitoksen valmiutta reagoida raakaveden laadussa mahdollisesti tapahtuviin häiriöihin ja vastata kiristyviin laatuvaatimuksiin tulevaisuudessa.

– Häiriö- ja poikkeustilanteita voisivat olla esimerkiksi raakaveden saastuminen jostain syystä tai hyvin voimakas sinileväkasvu, Lehtola valottaa.

Vedestä otetaan näytteitä, jotka analysoidaan laadun varmistamiseksi.

Klooraustapa muuttuu, UV-valo käyttöön

Kaikkein tärkeimmäksi osaksi saneerausta Lehtola nostaa veden desinfiointitavan muutoksen. Tähän asti puhdistettu vesi on desinfioitu vapaalla kloorilla ennen johtamista verkkoon. Jatkossa se tehdään sidotulla kloorilla, jossa on vähemmän hajua ja makua.

– Sidottu kloori pysyy verkoston vedessä paremmin kuin vapaa kloori, joka kuluu vedessä nopeasti eikä ole siksi aiemmin juurikaan yltänyt verkoston äärilaidoille. Sidottu kloori ehkäisee mikrobikasvua ja varmistaa veden hyvän hygieenisen laadun kaikkialla satojen kilometrien pituisessa vesijohtoverkostossa.

Klooraustavan muutokseen liittyy olennaisesti puhdistusprosessin viimeiseksi vaiheeksi lisätty ultraviolettivalo, sillä sidottua klooria ei voi yksin käyttää desinfiointikeinona.

– UV-valo parantaa desinfiointia entisestään, sillä se tuhoaa erittäin tehokkaasti kaikkia mikrobeja eli bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Sen ja aktiivihiilisuodatuksen avulla valmistaudumme mahdollisesti kiristyviin veden laatua koskeviin määräyksiin ja pystymme kaikissa tilanteissa varmistamaan veden turvallisuuden ja mikrobiologisen laadun. Turvallisuus on avaintekijä veden tuotannossa, Lehtola muistuttaa.

Uusien vedenkäsittelyprosessien koekäyttö alkaa Itkonniemen vesilaitoksella toukokuussa, ja ensimmäiset vedet lähtevät verkostoon kuun puolivälissä.

Lehtolan mukaan desinfiointitavan muutos saattaa aiheuttaa eroja veden maussa ja hajussa entiseen verrattuna. Lähellä vesilaitosta sijaitsevissa kiinteistöissä kloorin haju ja maku vähenevät, mutta saattavat olla lievästi aistittavissa verkoston äärilaidoilla, jossa kuluttajat eivät ole aiemmin niihin tottuneet.

Itkonniemen vesilaitoksen selkeytysaltaita.

Laatu jatkuvan seurannan alla

Jo ennen muutostöitä Kuopion Veden toimittama talousvesi on täyttänyt kaikki hyvälle talousvedelle säädetyt laatuvaatimukset ja -suositukset. Vesilaitos seuraa veden laatua talousvesiasetuksen mukaisen ja terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti.

– Raakavedestä, käsittelyprosessista, lähtevästä vedestä ja verkostovedestä otetaan vuosittain noin 4 000 näytettä ja tehdään noin 10 000 analyysia, joilla laatu varmistetaan. Osa analyyseista tehdään Kuopion Veden omassa laboratoriossa ja osa teetetään ostopalveluna ulkopuolisessa laboratoriossa, Lehtola kertoo.

Juho Asikainen ottaa puhdasvesinäytteen.

Itkonniemen vesilaitoksen saneeraus. Kari Kivelä tekee pumpun petiä pumppumonttuun.

Teksti: Marjaana Lehtinen
Kuvat: Matias Honkamaa