Historian havinaa 1/2021

Kuopion kaupungin ensimmäinen vesihuoltosuunnitelma vuodelta 1899 siisti valmistuttuaan kaupunkia ja lisäsi asukkaiden terveyttä.

Kuopion kaupungin ensimmäinen vesihuoltosuunnitelma vuodelta 1899 siisti valmistuttuaan kaupunkia ja lisäsi asukkaiden terveyttä.

1800-luvun loppupuolella vesihuollon järjestäminen tuli välttämättömäksi teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Vesijohdon katsottiin parantavan kaupunkien paloturvallisuutta ja asukkaiden terveyttä.

Ennen vesijohtoa talousvesi nostettiin Kallavedestä sekä yksityisistä ja yleisistä kaivoista.

Kaivoveden laatu vaihteli paljon. Sadevedet virtasivat katujen varsilla ojissa, joihin päätyivät myös jätevedet tunkioista kotipihojen perältä. Likavesien valumista kaivoihin yritettiin estää määräyksin, jotka olivat kuitenkin käytännössä tehottomia.

Insinööri Alexander Thesleff esitti vesijohdon vetämistä Valkeisenlammesta jo vuonna 1878. Hanke ei edennyt, mutta vedenottoa helpottamaan rakennettiin pumput satamaan sekä Valkeisenlammen jäälle.

Vuonna 1898 vesijohto päätettiin viimein rakentaa, mutta asian eteneminen ei ollut mutkatonta. Vesitornin rakentamista ehdotettiin sekä Flodberginmäelle että Huuhanmäelle. Ensimmäisessä olisi ollut kasvun varaa, toinen oli rakennuskustannuksiltaan edullisempi. Hanketta viivästytti myös kaupungin terveydenhoitolautakunnan esitys tutkia pohjaveden käyttömahdollisuuksia.

Vesilaitosinsinööri C. Hausenilta tilattu vesihuoltosuunnitelma vuodelta 1899 sisälsi piirustukset vedenottorakenteista, pumppuhuoneesta, vesilinnasta sekä palo- ja vesipisteistä kustannus- ja kannattavuuslaskelmineen. Vesijohdon tuli tuottaa 1000 – 1400 kuutiota vettä vuorokaudessa.

Viemärilaitoksenkin tarve oli selvä, mutta kustannuksia pelättiin. Päättäjiä askarrutti myös se, voiko viemärilaitos toimia ilman vesijohtoa. Koska asia ei Viipurissakaan ollut tuottanut ongelmia, saattoivat kaupunginvaltuutetut päättää myös likaviemärin rakentamisesta.

G. Idströmiltä tilattuun viemäröintisuunnitelmaan edellytettiin huomioitavaksi ”kaupungin varallisuussuhteet”.

Idströmin ja Hausenin suunnitelmissa kannatettiin ”täydellisen” vesijohtoverkoston laatimista, josta alkuun suljettaisiin pois osa alueista. Tämä takaisi ajan kanssa suppeampaa vesijohtoverkostoa paremman lopputuloksen.

Ennen vesijohtoa, vuonna 1907 valmistunut viemäröinti toi tuntuvia parannuksia terveysoloihin. Kun jätevedet vietiin ämpärillä ritiläkaivoon, kadunvarret siistiytyivät ja kaupunki raikastui. Viemäröinti lisäksi keskitti asukkaiden vastuulla olleen jätehuollon viranomaisille.

Huuhanmäen vesitornin rakentamisesta päätettiin huhtikuussa 1913. Jo seuraavana talvena kaupungissa käytettiin Itkonniemeltä pumpattua Kallaveden vettä. Vuoden 1915 loppuun mennessä verkostoon oli liittynyt jo 309 taloutta.

Teksti: Anne Korkala
Kuva: Kuopion kaupunginarkisto

Lähteet:

• Kuopion historia 3
• Suunnitelma vesijohtolaitosta varten Kuopion kaupunkiin C. Hausen 1899
• Suunnitelma likaviemärilaitosta varten Kuopion kaupunkiin G. Idström 1899
• Valkea kaupunki, mustat vedet, Petri Juuti 2015