Vesilaitosyhdistys – 70 vuotta vesihuollon tukena

Suomalainen vesihuolto on kulkenut pitkän matkan viimeisten vuosikymmenten aikana. Vesilaitosyhdistys on taustalla toimiva tärkeä toimija, joka viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan.

Vesilaitosyhdistyksen keskeisinä tehtävinä ovat toimintaympäristöön vaikuttaminen sekä edunvalvonta Suomessa ja Euroopassa. Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala kertoo, että yhdistys suuntaa juhlavuoteen vakaalta pohjalta.

– Toiminta ja yhdistyksen rooli on jo pitkään ollut vakiintunutta. Olemme arvostettu sidosryhmä kaikessa vesihuollon kehittämiseen liittyvässä.

Yhdistyksessä työskentelee kaksitoista henkilöä. Se on pohjoismaisiin sisarjärjestöihin verrattuna vähän.

– Siihen nähden miten ohuilla resursseilla toimitaan, vaikuttavuus on suuri. Ohjenuorana on ollut toteuttaa ja kuulla jäsenistöstä tulevia näkemyksiä.

Vesihuollon kehityksen rinnalla

Yhdistyksen merkkipaaluja kiinnostavampaa on Riku Vahalan mukaan Suomen vesihuollon historia.

– Kaikki mitä yhdistyksessä on ajan saatossa tehty, on heijastus alan historiallisesta kehityksestä.

Vesilaitosyhdistys perustettiin vuonna 1956 aikana, jolloin käyttövettä kannettiin kaivoista kymmenen miljoonaa ämpärillistä päivittäin. Maaseutu oli kaivojen ja kantoveden varassa. Veden kantamisessa tarvottiin vuosittain 400 000 kilometrin matka kaivoilta sinne, missä vettä kaivattiin. Vesihuolto oli monin paikoin puutteellista ja lavantauti yleinen riesa. Maaseudun vesihuoltoaktivistit perustivat yhdistyksen, joka oli ensimmäiseltä nimeltään Vesihuoltoliitto. 90-luvun alkupuolella maaseudun aktiivit ja kaupunkien vesihuollon valvoja, Kaupunkiliitto sulautuivat yhteen ja yhdistys kantoi nimeä Vesi- ja viemärilaitos­yhdistys. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 2011.

Alkuvuosien tärkeä tehtävä oli edistää vesihuollon rakentamista. Yhdistys kiersi puhumassa saadakseen valtion tukea maaseudun vesijohtojen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Aktiivisuus tuotti tulosta.

– Rakennettiin reippaasti ja innokkaasti. Ehkä jopa liian innokkaasti, kun Suomessa on vesijohtoja saman verran kuin Ruotsissa, joka on väkiluvultaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Nyt ollaan pisteessä, jossa vesijohdot tulisi saneerata ja siinä valtio tuskin tulee apuun.

Toinen iso muutoskohta oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin, joka määrittelee suurelta osin Suomea koskevan ympäristölainsäädännön.

– Toimintaympäristö muuttui rajusti, kun mukaan tuli eurooppalainen edunvalvontaperspektiivi ja vaikuttaminen Brysselissä. Enää ei riittänyt, että ollaan hyvää pataa ministeriöiden ja virkamiesten kanssa.

Edunvalvonta Suomessa ja EU:ssa

Yksi Vesilaitosyhdistyksen keskeisistä tehtävistä on edunvalvonta.

– EU:iin liittymisen myötä yhdistyksen on oltava lainvalmistelussa hereillä varhaisessa vaiheessa.

Yhdistys osallistuu vesihuoltoon liittyvän lainsäädännön valmisteluun ja tuo vesihuoltolaitosten näkökulmaa päätöksentekoon. Lisäksi yhdistys on mukana EU-tasolla valmisteltavissa direktiiveissä, jotka vaikuttavat vesihuollon toimintaympäristöön.

Yhdistys toimii yhteistyössä ministeriöiden ja viranomaisten kanssa ja osallistuu erilaisiin työryhmiin, joissa valmistellaan alan sääntelyä ja kehittämistoimia.

Viime vuosina yksi keskeisistä prosesseista on ollut vesihuoltolain uudistaminen, joka astui voimaan vuoden vaihteessa.

Rakennettiin reippaasti ja innokkaasti. Ehkä jopa liian innokkaasti, kun Suomessa on vesijohtoja saman verran kuin Ruotsissa, joka on väkiluvultaan kaksi kertaa Suomen kokoinen.

– Julkisuudessa käytiin aika kiivastakin keskustelua siitä, kuinka paljon yksityinen sektori voi olla mukana vesihuoltopalveluiden järjestämisessä ja saako yksityinen sektori omistaa vesihuoltolaitosta.

Vahala kertoo, että yksityisen sektorin omistajuuden torppaamisessa yhdistys otti tiukan kannan.

– Vesihuolto on kuntalaisten välttämätön kriittinen peruspalvelu, eikä sen päämääränä ole tuottaa voittoa omistajilleen. Siksi vesihuoltoa ei pidä yksityistää.

Vahala kertoo, että yhdistyksen itsetarkoitus ei ole kuitenkaan olla esillä. Medianäkyvyyttä on harkitusti.

– Olemme olemassa vesihuoltolaitoksia varten ja palvelemassa heidän tavoitteittaan. Yritetään tehdä oma työmme niin hyvin, että vesihuoltolaitoksilla on hyvät toimintaedellytykset.

Maataloushallituksen insinööriosaston maa- ja vesiteknisten tutkimustoimiston laboratorio Helsingissä tammikuussa 1961. Kuva Museovirasto, Erkki Voutilainen

Tulevaisuuden haasteena investoinnit ja toimintamallit

Vesihuollon tulevaisuuden haasteet liittyvät investointeihin. Yhdistyksen alkuaikoina rakennettu laaja vesiverkosto tarvitsee joka vuosi puolen miljardin investoinnit saneeraukseen.

– Vesihuoltomaksut tulee olla sellaisella tasolla, että laitokset pystyvät rakentamaan tarvittaessa uutta sekä saneeraamaan ja ylläpitämään olemassaolevaa infrastruktuuriaan.

Samalla alan toimintaympäristö muuttuu. Vesihuollolta vaaditaan varautumista häiriötilanteisiin sekä kykyä vastata uusiin ympäristövaatimuksiin.

– Varautuminen tulee olla eri tasolla kuin aikaisemmin. Tahallisiinkin vahingontekoihin täytyy varautua ja riskit tulee olla tiedossa. Tiedetään, että mitä pienempi yksikkö, sitä enemmän on haasteita osaamisen, varautumisen ja taloudellisten resurssien suhteen.

Vesihuoltolaitosten yhteistyö ja suuremmat organisaatiokoot ovat yksi ratkaisu alan haasteisiin.

– Helppouteen ei pääse tuudittautumaan. Päästäänkö toteuttamaan sellainen rakennemuutos alalla, että vesihuoltolaitokset olisivat riittävän isoja. Joka paikassa ei ole isoa laitosta, johon liittyä.

Kuopion Vedellä on Vahalan mukaan oikea suunta ja uusien kuntien liittämisessä yhtiöön on onnistuttu hyvin.

Vaikka Suomen vesihuollolla on muita pohjoismaita niukemmat resurssit, tehdään Suomessa erinomaista työtä vesihuollon eteen. Suomessa on olleet hyvät raakavedet ja teollistumisenkin myötä vesien puhdistusta alettiin kehittää varhaisessa vaiheessa.

– Nuukuus ja niukat resurssit tekevät myös sen, että asiat on myös pakko tehdä vähän kustannustehokkaammin.

Koulutusta ja tukea vesihuoltolaitoksille

Edunvalvonnan lisäksi Vesilaitosyhdistys tarjoaa jäsenilleen neuvontaa ja koulutusta sekä tuottaa julkaisuja jäsenille tarpeellisista aiheista.

Yhdistys muutti vuoden alussa jäsenilleen kaikki webinaarinsa ilmaisiksi.

– Webinaarit ovat nykymaailmassa demokraattinen tapa ylläpitää osaamista.

Riku Vahala kertoo, että eri ammattiryhmille suunnatut koulutukset ovat paikka verkostoitua.

– Tarjontaa on niin paljon, että pelkkä sisältö ei houkuta. Vertaistuki ja vertaisoppiminen ovat avaimia, miksi ihmiset tulevat lähikoulutuksiin.

Yhdistys tukee myös vesihuoltoalan kehittämistä erillisen kehittämisrahaston kautta. Rahaston avulla rahoitetaan vuosittain useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa vesihuollon toimintaa ja kehittää uusia ratkaisuja.

Vesihuoltopäivät kokoaa alan yhteen

Juhlavuoden päätapahtuma on keväällä Lahdessa ­järjestettävät Vesihuoltopäivät. Tapahtuma kokoaa yhteen vesihuoltoalan ammattilaisia eri puolilta Suomea. Kaksipäiväisestä tapahtumasta on vuosien saatossa kasvanut alan tärkein vuosittainen kohtaamispaikka. Ensimmäiset Vesihuoltopäivät järjestettiin yhdistyksen toisena toimintakautena Saarijärvellä vuonna 1957.

– Lahteen odotetaan paikalle noin tuhatta vesihuoltoalan ammattilaista. Pyritään tekemään monipuolinen ohjelma, jossa olisi kaikille ammattilaisille jotakin kiinnostavaa.

– Lisäksi vesihuoltonuorille on oma seminaari. Yritetään katsoa alaa heidän tarpeistaan käsin.

Lahden ohjelma on perinteinen sisältäen erilaisia esityksiä, asiantuntijaluentoja ja alan tunnustuksia, mutta poikkeuksena on kaikille osallistujille avoin iltaohjelma Sibeliustalolla. Tapahtumaan liittyy myös näyttely, joka on yhdistyksen yhteistoimintajäsenille maksuton foorumi esitellä omia tuotteita ja palveluja.

– Vesihuolto on kuntalaisten välttämätön kriittinen peruspalvelu, eikä sen päämääränä ole tuottaa voittoa omistajilleen, Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala muistuttaa.