Green Deal -sopimuksella tavoitteena entistä vastuullisempi vesihuolto

Kuopion Vesi on liittynyt mukaan vesihuoltoalan vapaaehtoiseen Green Deal -sopimukseen. Kyseessä on Suomen Kuntaliiton, Ympäristöministeriön ja Vesilaitosyhdistyksen yhteinen sopimus, jonka tavoitteena on vähentää vesihuollon ympäristövaikutuksia ja edistää kestävää toimintaa.

Kuopion Veden ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen kertoo, että yhdyskuntajätevesien puolelta Kuopio on kuudes mukaan tullut vesihuoltolaitos – ja ensimmäinen Itä-Suomesta. Aiemmin sopimuksen ovat solmineet Turku, Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola ja Kemi.

– Meitä ei hirveästi vielä ole. Varmasti olisi Ympäristöministeriön ja Lupa- ja valvontaviraston toive, että mahdollisimman moni vesihuoltolaitos olisi mukana.

Sopimukseen on voinut sitoutua vuodesta 2021 lähtien. Kumpulainen kertoo, että mukaan lähteminen oli luonteva ja strategian mukainen askel.

– Olemme tehneet jo pitkään paljon erilaisia toimia paremman ympäristön hyväksi. Se haluttiin tuoda näkyväksi. Haluamme olla vastuullisia toimijoita alalla.

Kumpulainen pohtii, että Green Deal -sopimus on ennen kaikkea asioiden esiin tuomista.

– Varmasti moni muukin vesihuoltolaitos tekee suurinta osaa näistä toimista. Mutta ehkä sitoutuminen sopimukseen on koettu liian työllistäväksi.

Vapaaehtoinen sopimus ohjaa kehittämistä

Green Deal -sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen. Siihen liittyvät toimijat valitsevat itse toimenpiteet, joihin sitoutuvat. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan julkisesti vuosittain.

– Jokaisella toimenpiteellä on mittareita yhdestä kolmeen. Mittareiden avulla kerrotaan miten toimenpiteet ovat toteutuneet ja jos eivät ole, selvitetään, mitä on jäänyt uupumaan.

Kuopion Vesi valitsi ohjelmasta seitsemän keskeistä toimenpidettä, jotka kattavat laajasti vesihuollon eri osa-alueita. Nämä tarkoittavat käytännössä yhdyskuntajätevesien ravinnekuorman vähentämistä, ravinteiden poiston tehostamista, ylivuotojen ja vuotovesien vähentämistä, verkostojen suunnitelmallista kehittämistä, riskien hallintaa ja uusia toimintamalleja, haitallisten aineiden seurannan ja tiedonkulun lisäämistä sekä tiedostuskampanjoita.

Kumpulainen kertoo, että omat, lupaehtoja tiukemmat tavoitearvot ravinteille ovat olleet käytössä jo useita vuosia. Myös ylivuotojen vähentämiseksi on tehty paljon työtä.

– Tämä oli myös strateginen valinta toimenpiteiden osalta. Halusimme tehdä näkyväksi työtä, jota on tehty jo pitkään.

Sopimuskausi ulottuu vuoteen 2027, minkä jälkeen sitoumus uusiutuu kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Toimijat raportoivat vuosittain, miten tavoitteet ovat edenneet ja mitä toimenpiteitä on toteutettu.

Työtä ympäristön hyväksi pitkäjänteisesti

Kuopion Vedellä on sitouduttu ympäristöä hyödyttäviin tavoitteisiin jo ennen Green Deal -sopimuksen allekirjoittamista. Kumpulainen kertoo, että sisäiset tavoitearvot jäteveden laadulle ovat kaikilla Kuopion Veden puhdistamoilla tiukemmat kuin ympäristöluvan vaateet.

– Olemme useamman vuoden ajan pyrkineet pääsemään laitoksen sisäisiin arvoihin ja onnistuneet siinä aika hyvin.

Myös ravinteiden poiston osalta kaikissa seitsemässä eri puhdistamossa on pyritty tehostamaan prosessia ja kehittämään laitoksia, jotta ne toimisivat paremmin. Erilaiset hankkeet, joissa Kuopion Vesi on ollut mukana, ovat keskittyneet muun muassa vuotovesiin ja viemäriylivuotoihin, ja näissä on kehitetty jätevesiviemäriverkoston hallintaohjelmia, verkostomallinnusta sekä kriittisten kohteiden tarkastelua.

Lisäksi Kuopion Vesi on rakentanut ylivuotosäiliöitä kriittisille jätevedenpumppaamoille. Näitä ovat esimerkiksi lähellä järveä sijaitsevat pumppaamot. Pumppaamoihin on myös saatavilla varavoimaa sähkökatkojen varalle. Joihinkin pumppaamoihin on suunnitteilla kiinteä varavoima. Pumppaamot ovat kahdennettuja, joka tarkoittaa, että niissä on aina kaksi pumppua.

– Tämä kaikki on myös osa varautumista, jota on tehty pitkät ajat, Kumpulainen kertoo.

Työ näkyy vesistöissä

Vaikka suurin osa toimenpiteistä tapahtuu jätevedenpuhdistamoiden omissa prosesseissa, niiden vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä ympäristössä ja sitä kautta myös kuluttajille.

Keskeisin hyöty on vesistöjen tilan paraneminen. Kun jätevesistä poistetaan tehokkaammin ravinteita ja haitallisia aineita, kuormitus luonnonvesiin vähenee. Kumpulainen muistuttaa, että jätevesien tehokkaalla puhdistamisella on suuri merkitys vesistöjen suojelussa.

Panostukset verkostojen hallintaan ja varautumiseen parantavat myös vesihuollon toimintavarmuutta.

Lisäksi viestintää ja tiedottamista kehitetään osana sopimusta.

– Esimerkiksi häiriötilanteista tiedottaminen ja valtakunnallinen pyttykampanja ovat siitä esimerkkejä. On tärkeää, että jokainen vedenkäyttäjä kantaa oman vastuunsa siitä, ettei viemäriin laiteta mitään, mikä ei sinne kuulu. 

Ympäristöasiantuntija Leena Kumpulaisen mielestä Kuopion Veden on tärkeää tiedottaa ympäristötoimistaan.