Jänneniemen vedenottamon laajennus vahvistaa Kuopion vesihuollon huoltovarmuutta

Kuopion Vesi laajentaa Jänneniemen vedenottamoa. Laajennuksen tavoitteena on kasvattaa vedenottamon kapasiteettia ja vahvistaa vesihuollon huoltovarmuutta Kuopiossa ja Siilinjärvellä.

Jänneniemen vedenottamo on keskeinen osa Kuopion vesihuoltojärjestelmää. Laajennuksen tavoitteena on varmistaa vedenjakelu erilaisissa huolto- ja poikkeustilanteissa. Nykyisin noin puolet Kuopion vedenjakelusta kulkee Jänneniemen kautta. Laajennus nostaa vedenottamon kapasiteettia siten, että tarvittaessa kaikki vesi voidaan ottaa Jänneniemestä.

Laajennushanketta on valmisteltu usean vuoden ajan. Rakennustyöt alkavat keväällä ja niiden on määrä valmistua vuoden 2027 loppuun mennessä. Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Lehtola kertoo, etteivät rakennustyöt tule näkymään kuluttajalle.

– Laajennus ei vaikuta vedenjakeluun.

Kapasiteettia lisää vedenkäsittelyyn

Jänneniemen vedenottamolla tehdään tekopohjavettä rantaimeyttämällä. Laitos sijaitsee hyvin vettä johtavalla hiekkaharjulla.

– Lähtökohta on järvivesi. Ensimmäinen ja tärkein puhdistusprosessi on maaperä itsessään, Lehtola kertoo.

Järvivesi suodattuu luonnollisesti harjun maaperän läpi.

– Tekopohjavesilaitoksessa tärkein prosessi on maaperä ja luonto. Kun vettä pumpataan kaivoista, vesi imeytyy harjuun. Maaperä suodattaa järvivedestä humusta, orgaanista ainesta, bakteereja ja mikrobeja.

Imeytymisprosessin aikana järvivedestä kuluu happea, mikä nostaa tekopohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Vedenkäsittelyvaiheessa rauta ja mangaani poistetaan vedestä biologisilla prosesseilla. Tätä käsittelykapasiteettia tuleva laajennus kasvattaa.

Laajennuksessa nykyisen laitoksen viereen rakennetaan uusi, pienempi vedenkäsittelyrakennus. Uuteen rakennukseen tulee lisää biologisia pikahiekkasuodattimia, jotka poistavat raudan ja mangaanin kaksivaiheisesti.

Huoltovarmuutta ja pelivaraa

Jänneniemen vedenottamo on keskeinen osa Kuopion vesihuoltoa. Noin puolet Kuopion vedestä kulkee laitoksen kautta, ennen kuin vesi johdetaan käsittelyyn ja jakeluun. Jänneniemestä on lupa ottaa 20 000 kuutiometriä vuorokaudessa vettä. Lisäksi vettä otetaan Hietasalosta tai järvestä.

– Jänneniemen käsittelykapasiteettia nostetaan siten, että voidaan tuottaa vedenottoluvan mukainen vesimäärä tarvittaessa.

Normaalioloissa laitoksen rooli ei kuitenkaan muutu merkittävästi.

– Kuluttaja ei tule huomaamaan arjessa muutosta. Jänneniemen rooli pysyy pääosin samana kuin tähänkin asti, Lehtola kertoo.

Lehtola korostaa, että Kuopiossa halutaan johtaa vettä useampaa reittiä. Lisäkapasiteetti tuo vesihuoltoon tärkeää pelivaraa ja se oli Lehtolan mukaan tärkein kriteeri laajennukselle. Kun vettä voidaan tarvittaessa tuottaa Jänneniemestä enemmän, voidaan muilla laitoksilla tehdä huolto- ja korjaustöitä turvallisesti ilman, että vedenjakelu vaarantuu.

– Ja tiukan tullen voidaan ottaa kaikki vesi Jänneniemestä, jos jotain vakavampaa on meneillään.

Varmaksi todettu tekniikka

Nykyinen Jänneniemen laitos valmistui vuonna 2008. Laajennusta ei tuolloin vielä suunniteltu. Vuosien mittaan on käynyt ilmi, että vedenottamon käsittelykapasiteetti on niukka, ja se on Lehtolan mukaan laitoksen ainoa ongelma.

– Prosessi on ollut varmatoiminen. Se toimii hyvin ja poistaa tehokkaasti rautaa ja mangaania vedestä. Me tiedämme kokemuksesta, miten sitä käytetään, ohjataan ja huolletaan.

Uuteen vedenkäsittelyrakennukseen ei tule täysin uutta tekniikkaa, vaan samaa toimintavarmaksi todettua prosessia.

Laajennus ei tuo vaikutuksia veden kuluttajille. Kun vedenottamo rakennettiin samaan paikkaan liki 20 vuotta sitten, veden kovuus kasvoi ja tämä aiheutti kuluttajissa hämmennystä. Jänneniemen vesi on kalkkipitoisempaa kuin Hietasalon vesi tai järvivesi.

Valtakunnallisessa vertailussa Kuopion vesi on kovaa, eli kalkkipitoista. Se taas johtuu maaperän poikkeuksellisen runsaista kalkkipitoisuuksista. Jänneniemen runsaasti kalkkipitoinen vesi laimenee Itkonniemellä sekoittuessaan Hietasalon veteen. Kuopiossa veden kovuusaste on 5–6 °dH, kun valtakunnallisesti luku on 2–3 °dH.

– Useimmat vesilaitokset lisäävät kalkkia veteen, koska kalkki lisää veden teknistä laatua. Kalkki vähentää rautaputkien syöpymistä ja tasaa pH-vaihteluita verkostossa.

Vesihuollon kehittämistä pitkäjänteisesti

Vesihuollon kehittämisessä ei katsota vain nykytilannetta, vaan myös tulevaisuutta, Lehtola muistuttaa.

Vedenkuluttajina kuopiolaiset ovat maltillisia. Kotitalouksissa vedenkulutus on jo pitkään ollut vuosittain laskusuunnassa. Tähän vaikuttavat energiatehokkaammat kodinkoneet sekä vesikalusteet. 

Edellinen suuri investointi oli aktiivihiilisuodattimien käyttöönotto. Aktiivihiilisuodatus tehostaa vedenkäsittelyä.