Uudistettu laki ohjaa vesihuoltoa tarkemmin

Kuopion Vesi toimii pitkälti jo nyt uudistetun vesihuoltolain mukaisesti. Uudistuksen myötä omaisuudenhallinta ja talouden suunnittelu tarkentuvat.

Vesihuolto on ihmisille elintärkeää infraa; ilman puhdasta vettä emme pärjää eikä yhteiskunta toimi.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuonna 2020 ohjelman kansallisen vesihuoltouudistuksen toteuttamiseksi. Tavoitteina oli etsiä ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin, taata kaikille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä samalla edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Visiona oli ”Vastuullinen vesihuolto 2030”.

Huolena oli erityisesti pienten vesihuoltolaitosten pärjääminen muuttuvassa toimintaympäristössä ja vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen kasvaessa. Suomessa on yhteensä yli 1100 vesihuoltolaitosta, joista suurin osa on pieniä.

Vuonna 2020 tehtiin myös ”Vesi on meidän” -kansalaisaloite, jonka tavoitteena oli estää julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja säilyttää julkisen sektorin omistajuus. Kansalaisaloite sai nopeasti yli 89 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntakäsittelyyn. Siitä tuli ensimmäinen eduskunnassa yksimielisesti hyväksytty ja neljäs koskaan hyväksytty kansalaisaloite.

Vesihuoltolakiin muutoksia

Yhtenä osana kansallista vesihuoltouudistusta uudistettiin vesihuoltolaitosten toimintaa ohjaavaa vesihuoltolakia; muutokset tulivat voimaan 1.1.2026. Lain keskeisiä tavoitteita on turvata juomaveden tuotanto ja jätevesien käsittely, estää vesimaksujen kohtuuton nousu sekä varmistaa kuntien omistuksen ja määräysvallan säilyminen vesihuoltolaitoksissa.

– Kun vesihuolto on julkisessa omistuksessa, voitontavoittelu ei ole perimmäinen ajatus. Maailmalla on monia esimerkkejä vesihuollon yksityistämisestä, esimerkiksi Englannista ja Tallinnasta. Koska yksityiset investoijat haluavat voittoa, vesihuolto-omaisuuden kunto saattaa jäädä retuperälle, kun investointeja ei tehdä ja maksut voivat nousta, sanoo Kuopion Veden toimitusjohtaja Kirsi Laamanen.

Kuopion Veden omistavat Kuopion kaupunki (86 %) ja Siilinjärven kunta (14 %). Ne yhdistivät vesihuoltonsa ja osaamisensa osakeyhtiöksi vuonna 2020. Kuopion Vesi on yksi harvoista seudullisista vesihuollon osakeyhtiöistä Suomessa.

Kun vesihuolto on julkisessa omistuksessa, voitontavoittelu ei ole perimmäinen ajatus.
- Kirsi Laamanen, toimitusjohtaja

Suunnitelmat 20 vuoden päähän

Ajan mittaan jatkuvasti laajeneva vesihuoltoinfra tarvitsee saneerausta. Laki määrää nyt, että vesihuoltolaitosten on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma, joka osoittaa kyvyn huolehtia vesihuollosta ja vastata sen toimintavarmuudesta.

– On hyvä asia, että vesihuoltolaitoksilta vaaditaan suunnitelmallisuutta pitkälle ajalle. Kuopion Vesi tekee talous- ja omaisuudenhallintasuunnitelmia järjestelmällisesti. Uusi vesihuoltolaki täsmentää niiden tekoa ja velvoittaa tekemään ne 20 vuodeksi eteenpäin, jatkaa Laamanen.

Jotta vesihuolto-omaisuudesta, kuten vedenottamoista, jätevedenpuhdistamoista, vesihuoltoverkostoista ja pumppaamoista, voi pitää huolta, on tiedettävä niiden kunto ja tarvittavat toimet kunnossa pysymiseksi.

Laamasen mukaan Kuopion Veden omaisuuden kunto on hyvin selvillä.

– Meillä on hyvä tilanne korjausvelan suhteen, ja tiedämme sen määrän. Vesihuoltoverkostojen kuntoa kuvaavat vuotovesimäärät ovat Suomen vesihuoltolaitosten keskiarvoja pienempiä.

Myös taloussuunnitelma eli rahoitus investointien kattamiseksi on jatkossa lain mukaan tehtävä tarkemmin ja pidemmälle. Vesihuoltolaitoksen toiminta ja investoinnit katetaan asiakasmaksuilla; verorahoja ei käytetä. Laamanen korostaa myös maksujen määräytymisperusteiden läpinäkyvyyttä.

Uudistettu vesihuoltolaki määrää perusmaksun pakolliseksi. Kuopion Vedellä se on jo käytössä.

Varautumisasiat jo hyvin hoidossa

Jatkossa vesihuoltolaki ja -asetus ohjaavat entistä tarkemmin myös vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman sisältöä. Varautumissuunnittelun tarkoituksena on varmistaa, että vesihuoltolaitos ennakoi häiriö- ja poikkeustilanteita sekä turvaa vesihuoltopalvelujen toiminnan kaikissa olosuhteissa.

– Kuopion Vedellä on varautumisasiat hyvin kunnossa. Olemme tehneet varautumissuunnittelua pitkäjänteisesti, ja riskienarviointi on osa jokapäiväistä toimintaamme. Tavoitteenamme on toimia häiriötilanteissa mahdollisimman pitkälle samalla tavalla kuin normaalioloissa, kertoo hallintojohtaja Kirsi Tähti.

Tärkeä osa varautumista on henkilöstön harjoittelu häiriötilanteita varten. Kuopion Vesi on ollut mukana yhteisharjoituksissa kuntien ja viranomaisten kanssa ja myös järjestänyt omia harjoituksia.