Watermeets teki taidetta vesilaitoksen arjesta

Syyskuussa järjestetyillä ANTI-festivaaleilla nähty performanssi Watermeets käsitteli erilaisia kohtaamisiamme veden, ihmisten ja asioiden välillä.

Syyskuussa järjestetyillä ANTI-festivaaleilla nähty performanssi Watermeets käsitteli erilaisia kohtaamisiamme veden, ihmisten ja asioiden välillä. 

Taitelijapari Minty Donald ja Nick Millar toteuttivat Watermeets-teoksen yhteistyössä Kuopion Veden ja vesilaitoksen työntekijöiden kanssa. 

– Olemme ajatelleet kohtaamisia. Olemme ajatelleet miten, ketä tai mitä voimme kohdata, Nick Millar toteaa.

– Olemme ajatelleet vettä, jota emme näe. Ja vettä, jota löytyy meidän jokaisen kudoksistamme, verestä, soluista, elimistä ja luista. 

– Tai sitä vettä, joka virtaa putkessa Kallavedestä toimittaen juomaveden koko Kuopiolle, jatkaa Minty Donald. 

– Olemme ajatelleet, mitä tarkoittaa kohdata muita ihmisiä – tai asioita, jotka eivät ole ihmisiä, sanoo Millar. 

Jokainen kohtaaminen alkoi kättelyllä ja lyhyellä esittäytymisellä.

Yleisö osallistui tuomalla pieniä vesinäytteitä

Kuopio-kuvaa rakentavat voimakkaasti kaupunkia ympäröivät kauniit vesistöt. Skotlantilaistaiteilijat Minty Donald ja Nick Millar ovat kiinnostuneita myös veden käytännöllisestä puolesta; ihmisistä, veden kiertokulusta ja vesilaitoksista, joissa käsitellään Kuopion juoma-, jäte- ja hulevettä. 

Minty Donald ja Nick Millar toteuttivat Watermeets-teoksen viemällä yleisön vetisille bussimatkoille keskustasta Itkonniemen vesilaitokselle ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. 

Esityksen taustoiksi taiteilijat seurasivat vesilaitoksen työntekijöiden työskentelyä keräten tietoa heidän ammatillisesta ja henkilökohtaisesta suhteestaan veteen. 
He jäljittävät erityistä hetkeä ihmisten arkisessa vuorovaikutuksessa veden kanssa sekä esinettä, joka liittyy tuohon hetkeen. Nämä esineet muotoiltiin jäisiksi miniatyyriesineiksi. Yleisöä pyydettiin tuomaan esitykseen mukanaan pieni vesinäyte arkeen liittyen. 

Lehtoniemessä ryhmää oli vastassa Kuopion Veden kehitysinsinööri Petri Juntunen, joka kertoi Lehtoniemen puhdistavan päivittäin noin 100 000 ihmisen jätevedet. Puhdistuksessa syntyvistä lietteistä tuotetaan sähköä ja lämpöä alueen käyttöön. 

Vessanpönttöön vahingossa joutuneet vierasesineet jäävät puhdistusprosessin alussa oleville välpille. Kaikenlaisia esineitä on sieltä poimittu, ja niistä erikoisimpia lienevät tekohampaat, naurahtaa Juntunen.

Jääinstallaatio syntyi osa kerrallaan dialogin säestämänä.

Kiertäessä jätevedenpuhdistamolla ymmärtää, että näemme monimutkaisista puhdistusprosesseista vain pinnan. Pinnan alla on kaapimia, pumppuja ja sekoittimia, kierrätysputkia ja erilaisia kanavia. Huippuun hiottu järjestelmä huolehtii, että jätevesi, joka viimeisenä suodatetaan hiekkapatjan läpi ennen purkua Susisaaren syvänteeseen, on varmasti puhdasta. 

Matka huipentui esitysinstallaatioon, jossa erilaiset vedet – jääesineet ja yleisön tuomat näytteet – kohtasivat, yhdistyivät ja sulivat. Hampaanpesuvesi, tiskivesi, uimavesi, lounasravintolan ja saunan vesi kohtasivat toisensa sekä Kallaveden jäätyneen veden valuen sorapatjalle.

Vesi muuttuu ja myös me ihmiset muutumme kohdatessamme.

– Vesi muuttuu ja myös me ihmiset muutumme kohdatessamme, Millar sanoo. 

– Nautin näistä kohtaamisista. Rakastan jään odottamatonta käytöstä, fantastista ääntä tai hiljaisuutta, Donald kertoo. 

Esitykseen osallistunut Anna Sipilä totesi, ettei hänelle ole koskaan tullut mieleen taiteilijoiden kaltaiset ajatukset siitä, kuinka vedet kohtaavat muita vesiä. 

– Vaikka niinhän se on. Taide laittaa ajattelemaan asioita eri näkökulmasta. Jää on hyvin visuaalinen elementti ja teos oli hienon näköinen. 

Pihla ja Jaana toivat mukanaan astianpesuvettä, jota mummo oli käyttänyt tiskatessaan.

Käytätte vettä niin moneen asiaan, kuinka sen teette?

Donald ja Millar kertovat suhteestaan veteen.

– Olemme työskennelleet veden kanssa yli 10 vuotta. Vedelle on valtava kysyntä ihmiselämässä, koska se esiintyy niin monessa eri muodossa meissä ja ympärillämme, Millar kertoo.

– Kiinnostuimme vedestä asuessamme asuntolaivassa. Totuimme olemaan hyvin lähellä vettä, jatkaa Donald.

– Vesi on elämän peruselementtejä. Olemme kiinnostuneita myös siitä, mitä vesi itsessään on, emme ainoastaan suhteestamme veteen. Pohdimme paljon, kuinka kommunikoimme sellaisten asioiden kanssa, jotka eivät ole ihmisiä. Kuten vesi.

– Taiteilijan näkökulmasta vesi on todella kiinnostava materiaali. Tarvitsemme vettä, mutta vesi voi myös tappaa meidät. 

– Olemme työskennelleet myös paikoissa, missä vettä on vähän ja se on kallisarvoista. Kuopion Vedessä työskentelee taitavia erikoisasiantuntijoita, jotka tekevät valtavasti töitä hyvän juomavetenne eteen. Myös nuo ihmiset ovat kiinnostavia. Käytätte vettä myös kävelemiseen, autoiluun ja pelaamiseen! Kuinka te sen teette?

– Olemme ihmisiä, mutta haluaisin muuttaa ajatusta ihmisestä luomakunnan herrana. Maailma on olemassa ilman meitäkin. Olemme kateellisia asioille, jotka eivät ole ihmisiä. Siksi teemme hassuja juttuja. Kuten puhumme vedelle. 

– Pyysimme Kallavedeltä luvan, saammeko käyttää vettänne. Järvi ei vastannut mitään. Taustalla on ihmisenä olemisen rajallisuus, jota kompensoimme olemalla leikkisiä. Tunnemme olomme epämukavaksi, koska olemme vain ihmisiä.

Vesinäytepullon etikettiin tuli täyttää tiedot tuodusta vedestä: Päivämäärä, paikka, aika, ilman lämpötila sekä hakijan nimi.