Vesihuollon kriittisin linja saneerataan

Itkonniemen vesilaitoksen saneeraukseen liittyvänä työnä käynnistyi syksyllä myös vesilaitokselta pohjoiseen vettä syöttävän päävesijohdon uusiminen.

Itkonniemen vesilaitoksen saneeraukseen liittyvänä työnä käynnistyi syksyllä myös vesilaitokselta pohjoiseen vettä syöttävän päävesijohdon uusiminen.

Kaiken kaikkiaan mittaa kertyy noin 400 metriä ja johdot ovat järeitä 600 millimetrin putkia. Työn ensimmäinen vaihe oli noin 200 metrin matka laitokselta linja-autojen kääntöpaikalle. 

– Kriittisin työvaihe ajoitettiin syyslomaviikolle, jolloin tilastojen mukaan vedenkulutus on lomien vuoksi pienempää. Ajattelimme sen helpottavan jonkin verran, vaikka epäilimme häiriöitä aiheutuvan. Häiriö sitten valitettavasti toteutui ja oli vielä ennakoitua laajempi ja pidempikestoinen. Kyse on kuitenkin yhteydestä, jonka varassa on suuri määrä kuopiolaisia, kertoo verkostopäällikkö Kari Kuosmanen.

– Ensimmäiseksi suljettiin 400 millimetrinen vesijohto, johon tehtiin haaroitus ja rakennettiin uusi 30 metrin mittainen yhdysjohto näiden kahden vesijohdon välille. Näin pystymme johtamaan vettä saneerattavan putken jatko-osalle.

– Tämä on myös vesihuollon varmuuden kannalta järkevää. Jatkossa on mahdollista johtaa vettä kiertoteitse, jos yllättävät tilanteet sitä edellyttävät, Kuosmanen täydentää.

Suuria putkia ei voi huuhdella

Haarat ovat suurissa putkissa tärkeitä myös puhdistusten kannalta.

– Vesijohtoja huolletaan ja pidetään puhtaina huuhtelemalla. Vaikka vesi on puhdasta, putkien seinämiin kertyy ajan myötä sakkaa. Pienissä, halkaisijaltaan alle 300 millimetrin putkissa, tämä voidaan irrottaa juoksuttamalla vettä putkessa kovalla virtausnopeudella ja ohjaamalla huuhteluvesi pois verkostosta. Suurissa johdoissa tämä menetelmä ei onnistu, kertoo putkimestari Ilkka Malo.

Suurten putkien huuhtelemiseen tarvittaisiin niin valtavasti vettä, että vesimäärän hallitseminen olisi lähes mahdotonta. Tällaisissa putkissa käytetään menetelmää, jota kutsutaan possuttamiseksi.

– Puhdistus tapahtuu siten, että vesijohtoon ujutetaan eräänlaisesta solumuovisesta materiaalista oleva kappale, joka ei aivan osu putken seinämiin. Kun putkeen syötetään vettä, ”possu” liikkuu hitaasti, mutta saa vesimassan kulkemaan sen ympärillä erittäin suurella nopeudella. Tämä huuhtelee tehokkaasti läpimitaltaan suuren putken, Ilkka Malo selittää.

Asentajat Jarkko Rönkä ja Jarmo Puustinen lastaavat ”possua”, jota käytetään suurten putkien huuhtelussa.

Vesijohtoverkosto uudistuu

Kun ensimmäinen vaihe on valmis, saman linjan saneerausta jatketaan Pihlajaharjuntielle, Kettulanlahteen asti.

– Kyseessä on 1960–1970-lukujen taitteessa edellisen kerran saneeratut putket. Tämä tarkoittaa sitä, että ne ovat harmaata valurautaa. Niiden ongelmana on mm. se, että erilaiset maaperät voivat vaikuttaa putkien kestävyyteen. Pahimmillaan niistä voi jopa lähteä kyljestä kokonaisia paloja, Kuosmanen kertoo.

– Me tutkimme jatkuvasti putkien kuntoa, jotta tietäisimme niiden todellisen kunnon. Jotkut voivat kestää yllättävän pitkään, kun taas toiset reagoivat esimerkiksi juuri maaperään. Tutkimustiedon perusteella suunnittelemme Kuopion Veden saneerausohjelman.

Yhtenä menetelmänä vesijohdon kunnon tutkiminen tapahtuu putkien sisällä kulkevalla laitteella, joka lähettää signaalia. Lähetetyn signaalin avulla selvitetään putken seinämien kunto sekä sisä- että ulkopuolelta. Laite piirtää tutkimuksen jälkeen materiaalista graafisen analyysin, josta kunto selviää.

Talvityönä ensi vuodelle

Urakan ensimmäinen vaihe vesilaitokselta linja-autojen kääntöpaikalle valmistuu tämän syksyn aikana eikä aiheuta ongelmia liikenteelle.

– Vaikka tämän vaiheen pituus on lyhyt, tekniset haasteet ovat suuret, mikä näkyy myös tämän vesijohtosaneeraustyön kustannuksissa.

– Metrihinta on noin 2 000 euroa, mikä on kaksikertainen jatko-osan metrihintaan verrattuna. Tämä johtuu siitä, että joudutaan käyttämään erittäin kalliita osia, esimerkiksi venttiileitä ja haaroituksia. Pelkästään näiden osuus nousee yli 100 000 euroon. Kun tämä osio on valmis, urakka jatkuu talvityönä eikä aiheuta liikenteellisiä haittoja, koska putkilinja kulkee metsän reunassa, verkostoinsinööri Jani Liukkonen sanoo.

Verkostoinsinööri Jani Liukkonen (vas.) ja verkostopäällikkö Kari Kuosmanen tarkastelevat syöttölinjan kriittisiä sulkuventtiileitä, jotka vaihdetaan saneerauksen yhteydessä.