Esteettömyysvalinnat

Nyt on Itkonniemen vesilaitoksen vuoro
Nyt on Itkonniemen vesilaitoksen vuoro
Seppo Soininen halusi kuvaan mukaan Itkonniemen vesilaitoksen alkuperäisen punatiilisen pumppuhuoneen.

Nyt on Itkonniemen vesilaitoksen vuoro

Kuopion Veden tiivis investointitahti jatkuu. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksen valmistuttua saneerausvuorossa on Itkonniemen vesilaitos. Projekti kestää noin puolitoista vuotta ja sillä varmistetaan vesihuollon toimintavarmuus ja vedenlaatu pitkälle tulevaisuuteen. 

Kuopion Veden tiivis investointitahti jatkuu. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneerauksen valmistuttua saneerausvuorossa on Itkonniemen vesilaitos. Projekti kestää noin puolitoista vuotta ja sillä varmistetaan vesihuollon toimintavarmuus ja vedenlaatu pitkälle tulevaisuuteen.

Projektin vetovastuu on Kuopion Veden muistakin suurista laitosprojekteista kokemusta hankkineella kunnossapitoinsinööri Seppo Soinisella. Hän on ollut mukana Kuopion Veden kaikissa suurissa laitosurakointikohteissa valvontatehtävissä tultuaan kaupungin palvelukseen vuonna 1982.

– Itse asiassa minun oli jo määrä jäädä eläkkeelle, mutta minulta kysyttiin halukkuuttani ryhtyä tähän hankkeeseen projektipäälliköksi. Tietenkin suostuin, koska kyse on erittäin haastavasta saneerausprojektista, jossa Kuopion Veden päävesilaitoksella uudistetaan suurelta osin laitoksen laitteet. Prosessi säilyy samana, mutta muuten laitos ajanmukaistetaan automaatioiden, sähköistyksen, laitteistojen ja osin myös tilojen osalta, samoin ilmastointilaitteet uusitaan kokonaisuudessaan, Seppo Soininen toteaa.

Hänen mukaansa oleellista on, että mukana on erittäin pätevä tiimi, jossa on osaamista kaikilta osa-alueilta.

– Voin luottavaisin mielin ottaa vetovastuun, koska apuna on todellisia osaajia. Tiimissämme ovat sähköinsinööri Markus Happonen, automaatioinsinööri Arto Hoffren, instrumenttiteknikko Raimo Vattulainen, kehitysinsinööri Petri Juntunen, tuotantopäällikkö Markku Lehtola, valvontateknikko Jari Rissanen ja rakennuttajainsinööri Pekka Sairanen. Lisäksi käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöltä saa apuja käytännön asioissa.

Yhä korkeampi laatu

Saneerausprojektin ensisijaisena tavoitteena on laadun parantaminen. Tämä tarkoittaa muun muassa prosessin toiminnan varmistamista kaikissa tilanteissa, myös silloin, kun automaatiojärjestelmä ei ole toiminnassa.

– Tämän vuoksi koko prosessi käydään läpi perusteellisesti. Vedenkäsittelyprosessit säilyvät samana, mutta niitä tehostetaan ja varmistetaan uusimalla esimerkiksi sähkökeskuksia, taajuusmuuttajia, pumppuja, moottoreita, kemikaalien annostelulaitteita, putkistoja, venttiileitä toimintalaitteineen, instrumentteja sekä automaatiojärjestelmä kokonaan. Saneerauksen jälkeen automaatiojärjestelmät sekä kunnossapito- ja laboratoriojärjestelmät ovat samanlaiset vesilaitoksella ja Lehtoniemen puhdistamolla, Soininen kertoo.

Saneerausprojektin ensisijaisena tavoitteena on laadun parantaminen.

– Projekti käynnistyi huolellisella suunnittelulla, joka valmistui viime vuoden lopulla. Tämän vuoden alkupuolella kilpailutettiin urakat ja pääurakoitsijaksi valittiin Savo-Karjalan Vesihuolto Oy sekä nk. SIA-aliurakoitsijaksi (sähkö, instrumentointi ja automaatio) Insta Automation Oy. 

Vedenjakelu on taattava

Kaikkein haastavinta Soinisen mukaan on, että vedenkäsittelyprosessin ja vedenjakelun on toimittava keskeytyksettä koko saneerausprojektin ajan ja asiakkaiden on saatava laadukasta vettä kaikissa tilanteissa.

– Tämän vuoksi ennakkosuunnittelu ja vaiheistussuunnittelu niin suunnitteluvaiheessa kuin myös toteutusvaiheessa on tehtävä hyvin perusteellisesti. Siksi suhtaudun projektiin erittäin luottavaisesti ja uskon, että kaikki sujuu hyvin. Töitä on kuitenkin paljon, jotta noin viiden miljoonan euron hanke on valmis ensi vuoden loppuun mennessä. Samanaikaisesti laitoksen saneerauksen kanssa tehdään päävesijohtojen saneerausta laitokselta lähtevissä linjoissa. Tämä helpottaa laitoksella tehtävien suurten venttiilien vaihtamistyötä.

Sen jälkeen kunnossapitoinsinööri Seppo Soininen pääsee ansaituille eläkepäiville. Se tarkoittaa, että harrastuksille jää enemmän aikaa. Tosin aktiivinen ja energinen insinööri oli haastattelua edeltävänä viikonloppuna poiminut 30 litraa puolukoita, joten metsä on paikka, jossa hän viihtyy.

– Olen innokas eräihminen. Minulla on kaksi suomenajokoiraa ja saksanmetsästysterrieri, joiden kanssa harrastan eränkäyntiä, osallistun myös aktiivisesti koirakokeiden ja näyttelyiden järjestämiseen. Kalastan ja marjastan myös mielelläni. Koiraharrastuksen myötä toimin tällä hetkellä myös Pohjois-Savon Ajokoirayhdistyksen puheenjohtajana, jäseniä yhdistyksellä on reilut 800 henkilöä.