Viemäri korjattiin ilman kaivamista

Satamakadun jätevesiviemäri saneerattiin sukittamalla. Kaivamattomilla menetelmillä saneerauksia voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja liikennehaitat minimoiden.

Poutaisena syysaamuna lämmintä on toistakymmentä astetta, mutta Kuopion satamassa näkyy lunta maassa.

Talvi ei tullut etuajassa, vaan lumikasa on peräisin viemärin saneeraustyömaalta. Kuopion Vesi saneerasi kesän ja syksyn aikana Satamakadun jätevesiviemärin Itkonniemenkadulta Kallanrantaan.

Lumi liittyi hankkeessa käytettyyn saneerausmenetelmään: viemäri saneerattiin sukittamalla, ja lunta ja jäätä käytettiin ”sukkien” kuljetuksessa.

– Sukka on valmistettu polyesterista, ja se on kyllästetty hartsilla. Lumi ja jää hidastavat hartsin kovettumista ennenaikaisesti kuljetuksen aikana, Kuopion Veden rakennuttajainsinööri Jani Liukkonen kertoo.

Vierailimme työmaalla, joka oli poikkeuksellinen hankkeessa käytetyn tekniikan ja saneerauksen aiheuttamien liikennejärjestelyjen takia.

50-vuotias putki

Saneerattu Satamakadun pääviemäri on 1970-luvun alkupuolella asennettu betoniputki. Putki kuljettaa jätevedet keskustan, Itkonniemen ja Päivärannan alueilta jätevedenpuhdistamolle. Putkessa virtaa viemärivettä noin 300–1000 kuutiota tunnissa.

Viemäriputki alkoi olla teknisen käyttöikänsä päässä. Toisaalta putken todettiin olevan riittävän hyvässä kunnossa, jotta se voitiin saneerata sukittamalla. Ennen sukitusta putki pestiin.

Viemärin sukituksessa vanha putki saneerataan sisältäpäin asentamatta uutta putkea sen tilalle. Sukka työnnetään putken sisään ja kovetetaan, jolloin se muodostaa saumattoman rakenteen vanhan putken sisäpinnalle.

Satamakadun hankkeessa sukka asennettiin viemäriputkeen vedenpaineen avulla.

Haastattelupäivänä hankkeen maamerkki, noin kymmenmetrinen sukitustorni, on sijoitettuna Koljonniemenkadun ja Varastokadun risteykseen lähelle vesirajaa. Sukituksessa käytetty vesi pumpataan Kallavedestä ja johdetaan letkuilla ylös torniin ja sieltä alas sukkaan.

Aarsleffin työntekijä liittää sukan sukitustornin hihnalle.

Sukka putken sisään

Pääurakoitsija Aarsleff Oy:n työmaapäällikkö Juha Lipponen havainnollistaa, miten menetelmä toimii.

Hän tarttuu hihaansa ja kääntää hihansuun hihan päälle.

– Ensin sukan heltta heitetään nurin niskoin näin, ja sukan pää kiinnitetään paikalleen liinoilla, hän selittää.

Sitten aletaan pumpata vettä kovalla paineella. Lipponen työntää sormensa hihan ja hihansuun väliin näyttääkseen, minne.

– Sukan pää pysyy paikallaan, ja vedenpaine kääntää sukan vähitellen nurin päin viemäriputken sisälle.

Kun sukka on kokonaan putken sisällä, se kovetetaan lämmittämällä. Sukitustornin vieressä seisoo pakettiauto, jonka takatilassa pyörii järeä 2,5 megawatin lämmitin. Vesi kierrätetään letkuilla lämmittimen läpi, joka lämmittää veden aina 85-asteiseksi. Lämmin vesi pumpataan sukan sisään.

Lopuksi kovettunut sukka jäähdytetään viileällä vedellä ja leikataan viemäriputken päästä poikki.

Sukitus antaa viemäriputkelle jopa 50 vuotta lisää elinaikaa, Lipponen kertoo.

– Paljon vaikuttaa se, millaista jätevesi on koostumukseltaan. Satamakadun viemäriputkessa ei kulje juurikaan esimerkiksi teollisuuden jätevesiä, jotka voisivat kuluttaa putkea nopeammin, Liukkonen sanoo.

Juha Lipponen ja Jani Liukkonen.

Avokaivannolta vältyttiin

Sukituksessa on kyse kaivamattomista menetelmistä. Ne helpottavat kunnallistekniikan rakentamista kaupunkiympäristössä, sillä niiden avulla voidaan välttyä perinteiseltä katujen auki kaivamiselta kokonaan tai osittain.

Kaivamattomat menetelmät yleistyvät saneerauskohteissa, joissa halutaan minimoida liikenne-, melu- ja pölyhaitat sekä säästää pintarakenteita. Usein ne säästävät myös rahaa.

Vesi- ja viemäriverkon saneerauksissa ja rakentamisessa kaivamattomat menetelmät voivat perustua sukitukseen, sujutukseen tai poraukseen.

Sujutuksessa vanhan putken sisälle vedetään uusi putki. Uusi viemäriputki voidaan puolestaan asentaa maan alle poraustekniikoiden, kuten mikrotunneloinnin, avulla.

Satamakadun hankkeessa sukituksen hyödyt olivat ilmeiset perinteiseen kaivamismenetelmään verrattuna, kertoo Jani Liukkonen.

Pääviemäri kulkee vilkkaasti liikennöidyn Satamakadun alla noin kahden metrin syvyydessä, suunnilleen kadun keskilinjan kohdalla.

– Kokonaan uuden viemäriputken asentaminen olisi vaatinut käytännössä koko Satamakadun auki kaivamisen. Se olisi ollut iso haitta liikenteelle ja tullut myös huomattavan paljon kalliimmaksi, Liukkonen kertoo.

Etuna on myös pienempi hiilijalanjälki. Lipposen mukaan sukituksessa syntyvät hiilidioksidipäästöt voivat olla kaupunkiympäristössä jopa kymmenen kertaa pienemmät kuin kaivamalla toteutetussa saneerauksessa.

Vettä pumpataan Kallavedestä sukitustorniin ja sieltä sukkaan.

Putket maan pinnalle

Perinteiseen avokaivantoon nähden Satamakadun saneeraushankkeen liikennehaitat jäivät siis vähäisiksi. Kaupunkilaiselle työmaa oli kuitenkin varsin näkyvä, ja saneeraus vaikutti väliaikaisesti myös viemärilinjan varrella olevien kiinteistöjen viemäröintiin.

Saneerauksen aikana jätevettä jouduttiin ohipumppaamaan. Jätevesi ohjattiin pumppujen avulla maan päällä Satamakadun varrella kulkeviin muoviputkiin. Työ aloitettiin Kuopion vankilan kohdalta, ja pumppauskalustoa ja putkilinjoja siirrettiin vaiheittain eteenpäin työn edetessä. Kaikkiaan hankkeessa saneerattiin noin 1,1 kilometriä viemäriputkea.

Saneerauksen aikana Satamakadulle ja kiinteistöjen liittymiin rakennettiin murskeesta luiskia putkilinjojen yli.

Valmistelutyöt ovat iso osa saneeraushanketta, Juha Lipponen kertoo.

– Satamakadulla ohipumpattavia viemärihaaroja oli paljon, ja töyssyjä piti rakentaa noin 30 kappaletta. Tällaisessa hankkeessa ennakkotyöt vievät enemmän aikaa kuin itse sukitus.

Ohipumppauksen aikana Satamakadun runkolinjaan kytkettyjen kiinteistöjen viemäriliittymät jouduttiin kytkemään väliaikaisesti irti. Niiden jätevedet pumpattiin suoraan kiinteistöjen liittymistä imuautojen säiliöihin ja kuljetettiin pois.

Liukkosen ja Lipposen tiedossa ei ole, että kiinteistöjen viemäröinnissä olisi ollut ongelmia hankkeen aikana.

– Palautetta tuli ylipäänsä hyvin vähän. Järjestelyistä tiedotettiin hyvissä ajoin kiinteistöille ja yrityksille, Lipponen kertoo.

Maan päällä kulkeva korvaava viemäriputki.

Yleistyvä menetelmä

Kuopiossa kaivamattomia menetelmiä on käytetty toistaiseksi vähän kunnallistekniikan saneerauksessa ja rakentamisessa. Liukkonen arvioi, että kaivamisella on Kuopiossakin pitkät perinteet, mutta tilanne on muuttumassa.

– Satamakadun hanke antaa meille hyvää kokemusta. Jatkossa on pohdittava, onko kaivaminen ainoa tapa esimerkiksi viemärisaneerauksissa, vai voitaisiinko hyödyntää enemmän kaivamattomia menetelmiä.

Viime kädessä paikka ratkaisee, mikä on kustannustehokkain tapa.

– Pellon poikki kulkeva viemäriputki on todennäköisesti edelleen järkevin uusia kaivamalla, sanoo Liukkonen. 

Sukitustorni.