Tukoksen aiheuttaja voidaan selvittää
Kuituliinat aiheuttavat toistuvasti tukoksia Saaristokaupungissa Saunaniemen jätevedenpumppaamolla. Kuopion Vesi onnistui selvittämään, mistä ne ovat peräisin.
Sähköautomaatioasentaja Reijo Savinainen avaa Saunaniemen jätevedenpumppaamon luukun ja esittelee sen huoltotilassa säilytettäviä papereita.
Ne ovat tarkastuskierroslomakkeita, joihin on kirjattu kuluvana vuonna tehdyt huoltokäynnit.
11.8. PU-1 ja PU-2 tukokset poistettu.
19.8. PU-1 tukos poistettu.
25.8. PU-1 tukos poistettu x2!!
Saunaniemen pumppaamolla on jouduttu tämän vuoden aikana tekemään huoltotoimia pahimmillaan päivittäin, joskus jopa kahdesti päivässä.
Syynä ovat pumpputukokset. Jälkiä niiden aiheuttajasta löytyy pumppukaivon pohjalta, jossa näkyy nytkin likaisia, valkoisia myttyjä.
Kuituliina ei hajoa
Tukokset ovat olleet riesana Saunaniemen pumppaamolla alkuvuodesta 2025 lähtien, kertoo Kuopion Veden käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen.
– Siihen saakka tämä oli hiljainen pumppaamo. Sitten hälytyksiä alkoi tulla tasaiseen tahtiin. Ne vaativat aina paikalla käynnin. Yleensä päivystäjä käy ruopimassa pumpun auki.
Eniten tukoksia ovat aiheuttaneet kuituliinat – joiden repaleita on nytkin myttyinä kaivon pohjalla. Siivoukseen käytetty kuituliina valmistetaan yleensä selluloosapohjaisesta viskoosista, polyesteristä tai näiden yhdistelmästä. Se ei hajoa vedessä samalla tavalla kuin wc-paperi.
– Se on niin jäykkää, ettei se mene pumpusta läpi vaan takertuu juoksupyörään. Kun pumppu menee tukkoon, virrat nousevat ja lämpörele laukeaa, Savinainen kertoo.
Pumppu siis pysähtyy varotoimena, ja vesilaitokselle lähtee automaattinen hälytys. Saunaniemen pumppaamolla on kaksi pumppua. Joskus on käynyt niinkin huono tuuri, että kumpikin on tukkeutunut yhtä aikaa.
– Jos pumppaamo ei pyöri, jätevesi jää tänne seisomaan ja alkaa nousta kaivossa. Lopulta se tulee kaivosta yli, Savinainen sanoo.
Paljon ylimääräistä työtä
Ylivuodoilta on toistaiseksi vältytty. Ympäristövahingon riski on kuitenkin olemassa. Pumppaamo sijaitsee aivan Kallaveden rannassa.
– Ennen Kallavettä vastassa on onneksi ylivuotoallas, josta jätevesi voidaan pumpata pois, verkostoinsinööri Janne Paldanius sanoo.
Reijo Savinaiselle käynti Saunaniemen pumppaamolla on ollut usein aamun ensimmäinen työtehtävä. Tukoksen poisto on noin kymmenen minuutin työ, hän kertoo. Siihen tarvitaan kaksi työntekijää pumpun käsittelyn takia.
– Venttiilit kiinni, pumppu ylös ja tukokset pois käsipelillä. Sitten pumppu lasketaan takaisin, järjestelmä ilmataan ja pumppaamo pistetään takaisin käyntiin.
Saunaniemen pumppaamo on poikkeustapaus. Kuopion Vedellä on kaikkiaan 285 jätevedenpumppaamoa, joista noin 90 sijaitsee keskeisellä kaupunkialueella. Yleensä tukoksia sattuu Tirkkosen mukaan vain satunnaisesti.
– Tuntuu turhalta työltä käydä yhdellä pumpulla toistuvasti saman ongelman takia, Paldanius sanoo.
– Tukokset voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, ja ne tuovat meille lisäkustannuksia. Kun tukosta lähdetään aukaisemaan varallaoloaikaan, se on hälytystyötä, josta maksetaan erillinen korvaus, Tirkkonen kertoo.
Pumppaamo sijaitsee Kallaveden rannassa. Pahassa ylivuototilanteessa jätevettä voisi valua vesistöön. Niin ei kuitenkaan ole päässyt tapahtumaan.
Selvitystyö tuotti tulosta
Kuituliinojen lähde oli pitkään arvoitus. Viime kesänä, kun ongelmalle ei tahtonut tulla loppua, Kuopion Vesi alkoi selvittää, miten liinat päätyvät pumppaamolle.
– Ensin kartoitettiin lähialueen päiväkodit, koulut ja palveluasumispaikat ja lähetettiin niihin viestiä, että kiinnittäkää huomiota kuituliinojen käyttöön. Sillä ei ollut mitään vaikutusta, Paldanius kertoo.
Sitten liinojen kulkeutumisreittiä ryhdyttiin jäljittämään laskemalla viemärikaivoihin metallisia haruksia, joiden piikkeihin liinojen toivottiin tarttuvan. Menetelmä osoittautui toimivaksi.
– Rätit jäivät heti kiinni haruksiin. Mentiin kaivolta seuraavalle, ja sillä tavalla saatiin lopulta selville, mistä rätit tulevat.
Kuopion Vesi selvitti kyseisten kerrostalojen isännöitsijät ja otti heihin yhteyttä.
– He vastasivat nopeasti ja tiedottivat asukkaille kuituliinojen käytöstä. Aluksi rättien tulo loppuikin, mutta sitten se alkoi uudelleen, Paldanius harmittelee.
Pumpuista poistetuista räteistä päätellen niitä on käytetty lähinnä pöytätasojen pyyhkimiseen ja muuhun perussiivoukseen.
– Kun niitä pestiin hallilla, ne olivat ihan puhtaita. Ei niillä ole pyyhitty ainakaan öljyisiä auton osia tai muuta vastaavaa.
Tirkkonen ja Paldanius eivät usko, että kuituliinoja syydetään viemäriin kiusanteon vuoksi.
– Uskon, että taustalla on tahattomuutta ja tietämättömyyttä, Paldanius sanoo.
Ylivuodoilta on toistaiseksi vältytty. Ympäristövahingon riski on kuitenkin olemassa. Pumppaamo sijaitsee aivan Kallaveden rannassa.
Asiakkaallakin on vastuu
Tirkkonen ja Paldanius korostavat asiakkaan vastuuta toimivan jätevedenkäsittelyn turvaamisessa.
Asiakkaan ja vesiyhtiön välisissä sopimus- ja toimitusehdoissa sanotaan, että viemäriin johdettavien jätevesien on oltava vaatimusten mukaisia, eivätkä ne saa sisältää merkittävissä määrin laitoksen kannalta haitallisia aineita.
Kerrostalon tapauksessa asiakas on kiinteistönomistaja eli yleensä asunto-osakeyhtiö.
– Viime kädessä meillä on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta jätevesiä kiinteistöltä, jos ne aiheuttavat vaaraa esimerkiksi ympäristölle, Paldanius toteaa.
– On myös mahdollista, että meille aiheutuneita ylimääräisiä puhdistuskuluja voidaan vyöryttää asiakkaan maksettavaksi.
Kuituliinat eivät ole ainoa haitta, jonka lähde voidaan jäljittää. Viemärikuvauksen avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi rasvojen kulkeutumista viemärissä.
Saunaniemen pumppaamon tapaus muistuttaa ennen kaikkea siitä, että jätevesien käsittelyssä jokaisen vedenkäyttäjän tekemisillä on merkitystä.
– Meidän ensisijainen vaikuttamiskeinomme on tiedotus ja valistus. Tieto viemärin käytöstä olisi myös tärkeä saada siirtymään sukupolvelta toiselle, sanoo Tirkkonen.
Ilkka Tirkkonen, Janne Paldanius ja Reijo Savinainen Saunaniemen pumppaamolla.
