Juankosken tapaus antoi arvokasta kokemusta
Juankoskelle annettiin kevättalvella kaksi viikkoa kestänyt keittokehotus. Kävimme läpi tapauksen ja mitä siitä opittiin.
Juankosken vedenjakelu oli poikkeustilassa kaksi viikkoa helmikuussa 2025. Alueen talousvedestä löytyi enterokokkibakteeri, minkä takia Kuopion kaupunki antoi Juankosken taajaman ja useiden vesiosuuskuntien alueelle keittokehotuksen, ja alueelle järjestettiin väliaikaiset vedenjakelupisteet.
Juankoskella havaittu vedenlaatuhäiriö antoi Kuopion Vedelle arvokasta kokemusta valvontaohjelmien ja viranomaisyhteistyön toimivuudesta sekä viestinnästä.
Torstai 6. helmikuuta
Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastaja Matti Ruokolainen saa noin kello 10 tiedon, että yhdestä Juankoskella otetusta vesinäytteestä on löytynyt enterokokkibakteeri.
Näyte on peräisin yhdestä hanasta Juankosken terveysasemalla. Se on yksi pisteistä, joilla Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy ottaa näytteitä osana talousveden laadun viranomaisvalvontaa.
Enterokokit ovat suolistobakteereja, joita ei pitäisi esiintyä talousvedessä. Niiden suhteen on siis nollatoleranssi.
Heti tiedon saatuaan Ruokolainen välittää sen kaikille Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastajille ja ottaa yhteyttä Kuopion Veteen. Siinä vaiheessa tieto on jo vesiyhtiössäkin.
– Sumplittiin nopeasti, miten seuraavaksi toimitaan. Selvää oli, että tilanne vaati lisänäytteenottoa ja asiakkaiden tiedottamista, Ruokolainen kertaa.
Enterokokkihavainto tarkoittaa, että talousveden laatu on vaarantunut. Asiakkaille on annettava talousveden keittokehotus vedenkäyttäjien terveyden turvaamiseksi ja epidemian välttämiseksi.
Tiedote lähtee jakeluun kello 12.20, noin kaksi tuntia bakteerihavainnon tultua ilmi. Se laaditaan yhteistyössä Kuopion Veden ja Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuollon kesken.
Samalla käynnistetään toimenpiteet tilanteen laajuuden selvittämiseksi.
– Meiltä lähti heti paikalliset vesihuoltoasentajat ottamaan lisänäytteitä Juankoskelta. Samalla tarkastettiin oma prosessi ja käytiin läpi kaikki kohteet, joiden kanssa raaka- ja talousvesi on tekemisissä. Näitä olivat käytännössä raakavesikaivot, vedenkäsittelylaitos, alavesisäiliöt ja vesitorni, kertoo Kuopion Veden vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki.
– Kohteiden tarkastuksella kyetään sulkemaan pois esimerkiksi mahdollinen ilkivalta, sanoo Ruokolainen.
Vielä saman päivän aikana, alkuillasta, Juankosken Juicen torille ja terveysasemalle tuodaan vedenjakelupisteet. Keittokehotuksesta huolimatta Juankosken vesijohtovesi on sinänsä keitettynä turvallista käyttää juomavetenä ja ruuanlaitossa.
– Varavedenjakelulla haluttiin palvella asiakkaita. Kaikille esimerkiksi suurien vesimäärien keittäminen ei ole mahdollista, Riihimäki sanoo.
Lauantai 8. helmikuuta
Uusintanäytteiden tulokset valmistuvat: enterokokkia löytyy edelleen, joten kyseessä ei ole väärä hälytys. Se tarkoittaa, että Juankoskella on aloitettava vesijohtoverkoston klooridesinfiointi. Myöhemmin osassa näytteitä havaitaan myös pieniä määriä koliformisia bakteereita.
Koska tieto varmistuu viikonloppuna, päätöksiä tehdään ylitöinä virka-ajan ulkopuolella.
– Verkoston klooraus on raju toimenpide, mutta enterokokkihavainnon kohdalla sen tarve on selvä. Se on tehtävä vedenkäyttäjien terveyden turvaamiseksi, Ruokolainen sanoo.
Verkoston klooraus kestää usein viikkoja. Vedessä voi desinfioinnin takia esiintyä kloorin hajua ja makua. Juankoskella klooripitoisuudet ovat kuitenkin sen verran alhaisia, että veden käyttökiellolle ei ole tarvetta.
Klooraus aloitetaan lauantain aikana, ja se jatkuu toistaiseksi. Kloorattua vettä johdetaan Juankosken taajaman vedenjakelualueelle ja sieltä vetensä ottavien vesiosuuskuntien alueelle.
Näytteidenottoa jatketaan, ja kaksi vedenjakelupistettä pidetään toiminnassa.
Vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki ottaa vesinäytteen.
Torstai 20. helmikuuta
Kuopion ympäristöterveydenhuolto purkaa kaksi viikkoa kestäneen keittokehotuksen Juankosken taajaman ja useimpien osuuskuntien alueilta. Yhden osuuskunnan osalta vastaava päätös annetaan seuraavana päivänä.
Vesijohtoveden laatu on saatu varmistettua näytteenotolla, verkoston kloorauksella ja huuhtelulla. Vettä voi taas käyttää normaalisti. Vedenjakelupisteet poistetaan käytöstä torstain aikana.
Keittokehotuksen purkamiseen vaaditaan kahdet peräkkäiset puhtaat näytteet, kertoo Ruokolainen.
Reagoitiin välittömästi ja tehtiin oikeita toimenpiteitä. Se on osa normaalia työtämme.
– Tilanne voi pitkittyä. Tapaus kuitenkin vahvisti sen, että kahdet puhtaat peräkkäiset näytteet ovat perusteltuja.
Kahden viikon aikana näytteitä otettiin laajasti Juankosken taajamassa ja osuuskuntien alueilla. Enterokokkibakteeria löytyi myös joidenkin osuuskuntien näytteistä.
– Näytteidenottoa laajennettiin, jotta saatiin selville ongelman laajuus, Ruokolainen sanoo.
Kloorausta jatkettiin Juankoskella varmuuden vuoksi 6. maaliskuuta asti, ja alueen talousveden laatua seurattiin kontrollinäytteillä siitä noin kuukausi eteenpäin.
Vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki.
Valvonta ja viestintä testissä
Saastumisen lähdettä ei saatu lopulta selville. Juankosken vedentuotannon kohteet tarkastettiin moneen kertaan puhtain paperein, mutta raakavedessä ei havaittu missään vaiheessa laatuongelmia.
Riihimäki ei lähde spekuloimaan, miten bakteeri saattoi päätyä hanaveteen Juankoskella.
– Olisi aina parempi, jos saastumisen lähde saataisiin selville, mutta aina se ei ole mahdollista, toteaa Kuopion Veden ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen.
Tällä hetkellä Juankosken talousveden laatua ja kulutusta seurataan laitosten normaalien valvontaohjelmien mukaisesti.
– Jos jotain poikkeavaa havaittaisiin Juankosken vesinäytteissä, siihen puututtaisiin matalalla kynnyksellä ja selvitettäisiin, onko asialla yhteyttä aiempaan tapaukseen. Mitään siihen viittaavaa ei ole kuitenkaan havaittu, Ruokolainen kertoo.
Ruokolaisen mukaan Juankosken tapaus osoittaa, että Kuopiossa yhteistyö vesiyhtiön ja viranomaisten välillä toimii. Kumpulainen pitää myös tiedottamista asiakkaille onnistuneena. Käytössä olivat kaikki Kuopion Veden viestintäkanavat verkkosivuista Facebookiin ja tekstiviesteihin.
Tapaus todisti myös, että talousveden laadun valvonta toimii Kuopiossa, sanoo Riihimäki. Viranomais- ja omavalvonta tukevat toisiaan: viranomaisnäytteitä otetaan pääsääntöisesti vesijohtoverkosta eli vedenkäyttäjien hanoista, kun taas Kuopion Veden omavalvonta keskittyy vesilaitoksilta ja säiliöistä otettaviin näytteisiin.
Ruokolainen korostaa sitä, että yhtään sairastunutta ei tullut Juankoskella viranomaisten tietoon. Tilanne ei välttämättä olisi kehittynyt epidemiaksi asti, mutta riski siihen oli olemassa.
– Reagoitiin välittömästi ja tehtiin oikeita toimenpiteitä. Siihen se perustuu. Se on osa normaalia työtämme, Riihimäki sanoo.
Ympäristöterveystarkastaja Matti Ruokolainen tarkastuskäynnillä Itkonniemen vesilaitoksella. Mukana ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen.
