Puhtaamman Kallaveden puolesta puoli vuosisataa

Lehtoniemen keskuspuhdistamo täyttää 50 vuotta. Arvostus jätevedenpuhdistusta kohtaan on noussut alkuajoista, sanoo 40 vuotta puhdistamolla työskennellyt Jouni Rissanen.

”Lehtoniemen lätryylaetoksessa ­ouvvat kaapuntilaesten aekaansuannokset toenen toestaan tasavertasempia, itekunnii tarjoukset suap siellä yhellaesen iliveen.”

Näin sanailee tuntemattomaksi jäänyt viäräleuka Kuopion kaupungin vanhassa esitteessä, jossa kerrotaan Lehtoniemen vasta valmistuneen jätevedenpuhdistamon toiminnasta.

Lehtoniemen keskuspuhdistamon perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 50 vuotta. Puhdistamo oli valmistuessaan käänteentekevä hanke vesistövaikutuksiltaan, sillä siihen asti suuri osa kuopiolaisten jätevesistä johdettiin Kallaveteen sellaisenaan.

Tai kuten esitteessä savolaisittain ilmaistaan: ”Kaapunnin ympäristö alako hienokseltaan likavessiin läkähtyä”, ja ”kaapuntilaeset kylläätyvät sitä liärinkiä älämistelemään”.

Kallavettä tutkittu pitkään

Lehtoniemen ”lätryylaetoksen” vaikutus Kallaveden tilaan oli ja on edelleen merkittävä. Joku saattaa ajatella, että jätevedenpuhdistamo laskee järveen likavesiä, mutta käsitys on auttamatta vanhentunut.

– Jätevettä puhdistetaan tehokkaasti, ja prosessi on tehostunut. Se mahdollistaa kestävän kierron, kun Kallaveden pintavettä voidaan hyödyntää raakavetenä, sanoo Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä.

Yhdistys on tarkkaillut keskuspuhdistamon vesistövaikutuksia laitoksen perustamisesta lähtien vuoteen 2003 saakka, jonka jälkeen tarkkailua on toteuttanut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tarkkailu perustuu puhdistamon ympäristölupaan ja on osa Kallaveden yhteistarkkailua, jossa on tehty myös erillisselvityksiä esimerkiksi jätevesien leviämisestä Kallavedessä.

Viemäriin ei pidä laittaa mitään sinne kuulumatonta. Puhdistusprosessi on suunniteltu poistamaan jätevedestä ensisijaisesti ravinteita.

Kallaveden tilaa on siis seurattu säännöllisesti ja pitkäjänteisesti puhdistamon perustamisesta lähtien.

Kun puhdistamo aloitti toimintansa 1974, Kallaveden tila oli paikoitellen heikko.

– Lähivesien hygieeninen tila oli niin huono, että ne olivat monin paikoin käyttökiellossa. Silloisen viemäröinnin takia järven lahtiin kertyi kuormitusta. Esimerkiksi Väinölänniemi oli uimakiellossa, Koski-Vähälä kertoo.

Tehokkaan jätevedenpuhdistuksen ansiosta Kallaveden pintavettä voidaan hyödyntää raakavetenä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä kertoo.

Päästöt romahtaneet

Kallaveden kannalta merkittävintä on ollut Koski-Vähälän mukaan se, että puhdistamo poistaa tehokkaasti orgaanisen eli eloperäisen aineksen jätevedestä. Puhdistamo on vähentänyt myös Kallaveden ravinnekuormitusta eli fosforin ja typen määrää.

– Orgaanisen aineksen kuormitus on nykyään niin pieni, että siitä on tullut itsestäänselvyys. Orgaanisen aineksen poistaminen jätevedestä on kuitenkin vesistön tilan kannalta kaikkein oleellisinta.

Eloperäinen aines hajoaa vesistössä ja kuluttaa paljon happea. Jos happipitoisuus laskee järven pohjassa, se aiheuttaa sisäistä kuormitusta. Kallavedessä on runsaasti syvänteitä, jotka ovat erityisen alttiita hapettomuudelle.

Päästötöntä jätevedenpuhdistus ei edelleenkään ole, mutta Lehtoniemen puhdistamon vesistöpäästöt ovat vuosikymmenten aikana merkittävästi pienentyneet.

Koski-Vähälä kertoo vertailutietoja 1980-luvun lopulta tähän päivään: orgaanisen aineksen päästöt ovat pudonneet noin kymmenesosaan, fosforipäästöt noin seitsemäsosaan.

Koski-Vähälän mukaan puhdistustulos on parantunut vähitellen. Esimerkiksi ammoniumtypen ja fosforin poistoa jätevedestä tehostettiin vuosikymmen sitten valmistuneessa saneerauksessa. Lehtoniemen aktiivilieteprosessi taas poistaa tehokkaasti orgaanista ainesta jätevedestä.

– Oleellista on, että puhdistamoa osataan käyttää oikein. Laitokselle tulevan jäteveden laatu vaihtelee jatkuvasti, joten prosessin säätäminen vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Se on tärkeää työtä.

Moni ei ehkä tiedä, että Kuopion Vesi kompensoi puhdistamon vesistövaikutuksia kalojen istutuksilla. Kallaveteen istutetaan vuosittain kuhaa, siikaa ja järvitaimenta. Kalatalousmaksu ja istutusvelvoite perustuvat puhdistamon ympäristölupaan.

Vastuu on yhteinen

Yllätyksenä voi tulla sekin, että Lehtoniemessä käsiteltävien jätevesien määrä on pudonnut alle puoleen alkuajoista, yli 40 miljoonasta litrasta noin 20 miljoonaan litraan vuorokaudessa – huolimatta siitä, että kaupunki on kasvanut.

Vesitehokkaammat kodinkoneet ja wc-laitteet sekä ympäristö- ja hintatietoisuus ovat pienentäneet keskivertokuntalaisen vedenkulutusta, pohtii Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Lehtola.

Veden käyttäjät – niin asukkaat kuin yrityksetkin – voivat edelleen omalla toiminnallaan vaikuttaa jätevedenpuhdistukseen ja sitä kautta Kallaveden tilaan, Lehtola huomauttaa. Vastuu on yhteinen.

– Viemäriin ei pidä laittaa mitään sinne kuulumatonta. Puhdistusprosessi on suunniteltu poistamaan jätevedestä ensisijaisesti ravinteita.

Siksi esimerkiksi iso määrä kemikaalia jätevedessä voi Lehtolan mukaan vaarantaa prosessin toimintaa ja aiheuttaa jopa työturvariskin.

– Onneksi vastuullinen toiminta yrityksissä on parantunut. Perustaso on nykyään hyvä. Tarvittaessa meiltä voi kysyä lisää poikkeavien jätevesien viemäröintikelpoisuudesta.

Jouni Rissanen on Lehtoniemen pitkäaikaisin työntekijä.

”Kuin Liisa ihmemaassa”

Entä millaista on ollut työ keskuspuhdistamolla? Sitä sopii kysyä mieheltä, joka on Lehtoniemen puhdistamon pitkäaikaisin talossa oleva työntekijä.

Jouni Rissasen varhaisimmat muistot puhdistamosta ulottuvat aina sen valmistumisvuoteen 1974 asti. Hän oli kymmenvuotias päästessään tutustumaan uuteen laitokseen, sillä hänen isänsä sai sieltä töitä koneenhoitajana.

– Se oli kuin Liisa ihmemaassa, mahdottoman iso ja outo laitos. Rymyttiin siellä alueella kavereiden kanssa, Rissanen muistelee.

Poika seurasi isänsä jalanjäljissä. Vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1984, Rissanen aloitti oman työuransa puhdistamon palveluksessa. Ensimmäinen pesti oli käyttöpäivystyksen kesätuuraajana.

Millaista oli olla samassa työpaikassa oman isän kanssa?

– En suosittele kenellekään. Välillä hiekkalaatikko pölisee, kun eri sukupolven ihmiset ovat samassa laitoksessa. Mutta asioilla on tapana järjestyä, Rissanen nauraa.

Sille tielle Rissanen jäi. Tänä vuonna työuraa tuli täyteen 40 vuotta. Valtaosan siitä Rissanen on työskennellyt käyttöpäivystäjänä.

Rissasen mukaan hyvät edut ja itsenäinen työ ovat saaneet pysymään talossa. Eikä pidä unohtaa hyviä työkavereita.

Mädättämöjen edessä pelattiin talvella jalkapalloa ja kesällä tennistä. Alueella oli sisä- ja ulkokentät sulkapallolle.

Rissasen puheista piirtyy kuva tiiviistä työyhteisöstä, jossa tehtiin porukassa paljon muutakin kuin töitä: urheiltiin, pidettiin pilkkikisoja, pelattiin korttia, vietettiin saunailtoja.

– Mädättämöjen edessä pelattiin talvella jalkapalloa ja kesällä tennistä. Alueella oli sisä- ja ulkokentät sulkapallolle. Kaukalopallossa meillä oli puulaakijoukkue, ja niistä peleistä ei tunnetta puuttunut.

Työajalla ei urheiltu, vaan pelit pantiin pystyyn yleensä ruokatauoilla. Ne tosin saattoivat joskus venähtää. Puhdistamon työntekijät perustivat myös yhdistyksen, jonka palveluihin kuuluivat muun muassa lumenpudotus ja vedenottamon altaiden sakkojen tyhjentäminen. Tuotot käytettiin yhteiseen hyvään.

Jätevedenpuhdistamon prosessirakennus.

Alan arvostus noussut

Työ puhdistamolla on muuttunut 40 vuodessa paljon. Automaatio on korvannut fyysistä työtä, ja samalla jätevedenpuhdistuksen vaatimustaso on noussut.

– Insinöörejä on tullut taloon ratkaisemaan vaativampia ongelmia, ja suorittava porras on saanut keskittyä perustehtäviin.

Paljon on tapahtunut myös puhdistamon ympäristössä. Valmistuessaan laitos sijaitsi syrjässä kaupungista, pitkän hiekkatien päässä. Puhdistamon ”portit olivat avoinna” lähimökkiläisille ja muille vierailijoille. Nyt kaupunki on kasvanut lähes laitoksen kylkeen kiinni, ja portit on visusti suljettu ulkopuolisilta turvallisuussyistä.

Työtahti ja työn luonne ovat muuttuneet niin, että työntekijöiden yhteiset harrastukset ovat päässeet Rissasen mukaan hiipumaan. Toisaalta työstä on tullut siistimpää ja turvallisempaa. Hajuhaittojakaan ei ole niin paljon kuin ennen, kun lietteen kompostoinnista on luovuttu.

– Asioilla on aina kaksi puolta. Esimerkiksi seurantalaitteet autoissa ja rakennuksissa luovat turvalliset työskentely­olosuhteet. Tietää, että työnjohto voi reagoida, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu.

Rissanen on huomannut, että jätevedenpuhdistuksen arvostus on vuosien saatossa noussut.

– Eivät jäteasiat, ja ympäristöasiat yleensäkään, juuri kiinnostaneet ihmisiä vielä 80-luvulla. Hyvähän se on, että yritetään tehdä koko ajan puhtaampaa.

Viime vuodet Rissasen asemapaikka oli Karttulan puhdistamolla, kunnes tänä syksynä tuli siirto takaisin Lehtoniemeen. Rissasen nykyinen titteli on prosessinhoitaja. Työuraa on jäljellä vielä nelisen vuotta.

– Lehtoniemeen on tullut uusia ihmisiä näkemyksineen, ja he tuovat taloon hyvää poretta. Tulevaisuus näyttää, mihin tie vie. Juna jyskyttää eteenpäin.

Jätevedestä löytyy monenlaista sinne kuulumatonta.

Lietteen keskuspumppaamo.