Esteettömyysvalinnat

Kuopiossa tutkitaan mikromuoveja laajasti ja poikkitieteellisesti
Kuopiossa tutkitaan mikromuoveja laajasti ja poikkitieteellisesti
Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty pitkälle mikromuovien näytteenotto-, käsittely- ja analyysimenetelmiä. Väitöskirjatutkija Tuomo Soininen käsittelee vesinäytettä laboratoriossa.

Kuopiossa tutkitaan mikromuoveja laajasti ja poikkitieteellisesti

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan suomalaisessa talousvedessä esiintyy hyvin vähän muovihiukkasia. Kiitos siitä kuuluu hyvin toimivalle jätehuollolle ja jätevedenpuhdistukselle.

Lähes kaikkialta ympäristöstämme löytyy mikromuoveja. Yhdestä mikrometristä viiteen millimetriin kooltaan olevat muovipartikkelit ovat lähtöisin muun muassa ympäristöön päätyneestä muovijätteestä, autonrengaspölystä ja keinokuituisten vaatteiden pesusta.

– Arvioiden mukaan yhden vaatekappaleen pesusta irtoaa pari tuhatta mikromuovihiukkasta. Kuuden kilon pyykistä saattaa kulkeutua viemäriin jopa noin miljoona hiukkasta. Helppo ohje on välttää turhaa pyykinpesua, sanoo tutkijatohtori Kaisa Raninen.

Vaikka jätevedenpuhdistusprosesseissa mikromuoveista poistuu yli 95 prosenttia, loput pääsevät läpi suodatuksista ja sitä kautta vesistöön.

Luontoon päätynyt muoviroska hajoaa mikromuoviksi auringon ultraviolettisäteilyn tai mekaanisen rasituksen vuoksi, kun vaikkapa aallokko hakkaa sitä rantakiviä vasten.

1400 mikromuovi 1

Näytteenotto ja analytiikka kehittyvät jatkuvasti

Mikromuovien tutkimus on Suomessa keskittynyt Kuopioon Itä-Suomen yliopistoon, jossa kehitetään mikromuovianalytiikkaa, tutkitaan ympäristön ja elintarvikkeiden mikromuoveja sekä niiden terveysvaikutuksia. Mukana on fyysikoita, kemistejä, toksikologeja sekä ympäristö- ja ravitsemustieteilijöitä. Raninen on ravitsemuksen asiantuntijana tutkinut mikromuoveja elintarvikkeissa, elintarviketeollisuuden prosesseissa ja pakkauksissa.

Mikromuoveja on tutkittu pääasiassa vesinäytteistä, koska niitä on helpompi analysoida kuin kiinteitä näytteitä, joiden analysoimiseksi tarvitaan vielä menetelmäkehitystä. Näytteitä on otettu muun muassa luonnonvesistä, hulevesistä, jääpeitteestä, vesilaitosten prosesseista, jätevedestä ja hanavedestä.

– Esimerkiksi järvivedessä on paljon humusta ja jonkin verran epäorgaanista ainesta, kuten hiekkaa. Näytteen muu materiaali pitää ensin hajottaa tai erotella suodattamalla, jotta vain muovia sisältävä kiintoaines jää jäljelle, selvittää väitöskirjatutkija Tuomo Soininen.

”Arvioiden mukaan yhden vaatekappaleen pesusta irtoaa pari tuhatta mikromuovihiukkasta.”

- Kaisa Raninen, tutkijatohtori

Terveysvaikutusten tutkimus aluillaan

Altistumme mikromuoveille ravinnon, hengityksen ja mahdollisesti myös ihon kautta. Ne päätyvät elimistöömme, kun syömme vaikkapa kalaa, joka on napannut suuhunsa pienemmän kalan, joka on syönyt mikromuovia ravinnoksi käyttäneitä pohjaeliöitä. Altistumisen määrää ei vielä tunneta kovin hyvin.

Mikromuovit voivat vaikuttaa terveyteen, mutta terveysvaikutusten tutkimus on vasta aluillaan.

– Solu- ja eläinkokeissa on nähty, että mikromuovit voivat lisätä solujen oksidatiivista stressiä ja tulehdusta. Ne voivat vaikuttaa terveyteen myös suolistomikrobiston välityksellä, kertoo Raninen.
Mikromuoveihin liittyvä sääntely todennäköisesti lisääntyy. Jo nyt muun muassa kosmetiikassa, esimerkiksi kuorinta-aineissa, on kielletty mikromuovihiukkasten käyttö.

Ranisen mukaan tarvitaan lisätutkimusta, jotta osataan säädellä oikeita asioita.

– Muovi on kätevä materiaali monessa tarkoituksessa. Olennaista on estää muovijätteen kulkeutuminen ympäristöön ja vesistöihin.

1400 mikromuovi 9

Tutkijatohtori Kaisa Raninen analysoi mikromuoveja FTIR-spektroskopialla, jolla niistä tunnistetaan muovilaatu, hiukkasten koko ja määrä.

1400 mikromuovi 10

Mikromuovitutkimus kiinnostaa Kuopion Vettä

Kuopion Vesi on ollut mukana Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkimushankkeissa ja tarjonnut mahdollisuuden näytteiden ottoon laitoksillaan.

– EU:n uudessa juomavesidirektiivissä on maininta mikromuoveista. Ne saatetaan lisätä tarkkailtavien aineiden luetteloon, kun niille saadaan yhdenmukaiset määritysmenetelmät. Haluamme ennakoida ja saada ensikäden tietoa mikromuoveista ja niiden analytiikasta suoraan tutkimuksen huipulta, kertoo Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Kuopion Vesi oli mukana Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Mikromuovien analyysi- ja poistomenetelmien kehittäminen -hankkeessa (2022–2023), jossa kehitettiin mikromuovianalytiikkaa erityisesti teollisuuden näkökulmasta. Hankkeen päärahoituksen myönsi Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.