Puhtaan veden tuotanto on varmistettu

Kuopion Vesi turvaa alueensa vesihuoltoa monin tavoin. Myös kotitaloudet voivat varautua esimerkiksi hankkimalla kotiin riittävästi vesiastioita häiriötilanteiden varalta.

Varautuminen ja riskienhallinta ovat tärkeä osa Kuopion Veden jokapäiväistä toimintaa, oli kyse puhtaan veden tuotannosta tai vedenjakelusta häiriötilanteessa.

Verkostoinsinöörit Janne Paldanius ja Petri Tähtivaara kertovat, miten Kuopiossa huolehditaan vesihuollon toimivuudesta ja mitä kotitaloudet voivat tehdä varautumisen eteen.

– Paljon on kiinni siitä, että vesijohtoverkostot ovat kunnossa ja niiden kuntoa seurataan säännöllisesti. Verkostoja saneerataan ennakoivasti, että ne pysyvät iskussa, Paldanius sanoo.

Hajauttaminen tuo turvaa

Hajautetun vedentuotannon ansiosta veden tuotannossa ja jakelussa ei jäädä yhden kortin varaan. Kuopion kaupunkialueelle ja ympäröiville vesiosuuskuntien alueille talousvesi tulee kahdelta päävedenottamolta. Ne tuottavat vettä tekopohjavedestä.

Häiriötilanteessa laitokset voivat korvata toistensa toimintaa. Lisäksi talousvettä voidaan tehdä tarvittaessa kokonaan pintavedestä.

Siilinjärvellä vesi tulee kirkonkylälle kahdelta vedenottamolta ja Vuorela-Toivala -alueelle yhdeltä ottamolta. Maaseututaajamissa on paikalliset vedenottamot.

Veden tuotanto on keskitetty Kuopiossa kaupunkialueen päävesilaitokselle, mutta varayhteyksiä on olemassa myös vedenjakelualueiden välillä.

Myös sähkökatkoihin on varauduttu kattavasti. Kiinteiden ja siirrettävien varavoimakoneiden avulla isoimmat pumppaamot, jätevedenpuhdistamot ja vesilaitokset pysyvät käynnissä sähkökatkon aikana.

Kuopion Veden kohteiden fyysistä turvallisuutta on viime aikoina parannettu. Esimerkiksi kameravalvontaa sekä hälytys- ja kulunvalvontajärjestelmiä on uusittu, Paldanius ja Tähtivaara kertovat.

Myös henkilöstön jatkuva varallaolo turvaa mahdollisia häiriötilanteita – osaava henkilöstö on aina tavoitettavissa häiriön sattuessa.

Häiriöistä kerrotaan aina

Veden jakelussa tai laadussa voi sattua ennalta arvaamattomia häiriöitä. Niiden aikana vedenjakelua voidaan turvata siirrettävillä vesisäiliöillä. Jakelupaikoilta voi hakea vettä omatoimisesti omiin astioihin.

Sijainnista riippuen vettä voidaan ohjata kotitalouksiin myös väliaikaisen verkoston kautta korvaavia reittejä pitkin, jolloin erillistä vedenjakelua ei tarvita.

Tähtivaara kertoo, että häiriötilanteet pyritään hoitamaan aina niin, että vedenjakelu jatkuu keskeytymättä, kunnes asiakkaita on tiedotettu. Joskus isojen vuotojen yhteydessä linja voidaan kuitenkin joutua sulkemaan ennen kuin asiasta on ehditty tiedottaa.

Viestintä on keskeinen osa varautumista. Ennalta arvaamattomista häiriöistä tiedotetaan aina vesiyhtiön verkkosivuilla ja Facebookissa sekä tekstiviestipalvelun käyttäjille. Sama koskee ennalta tiedossa olevia häiriöitä, jotka liittyvät esimerkiksi verkoston kunnossapitoon.

Lisäksi ennalta ilmoitetuista verkostotöistä kerrotaan erillisin häiriötiedottein, jos häiriöitä aiheutuu veden jakelulle tai laadulle.

Vesiastiat kannattaa hankkia

Myös kotitaloudet voivat tehdä osansa. Kun vedenlaatuhäiriöistä ilmoitetaan ennakkoon, kotiin kannattaa varata vettä noin kolmen päivän kulutusta vastaava määrä eli noin 4–5 litraa päivässä per henkilö. Nelihenkiselle perheelle tämä tarkoittaa noin 60 litraa.

– Kotona on hyvä olla vähintään kannellinen ja hanalla varustettu vesiastia tai kaksi. Niillä pärjää jo pitkälle, Paldanius sanoo.

Tärkeää on myös huolehtia, että kiinteistön vesijärjestelmät ovat kunnossa. Kovimmilla pakkasilla esimerkiksi autotallissa olevat vesimittari ja vesijohdot voivat jäätyä, jos tilan lämmityksessä pihistellään liikaa. Kuopion Vesi omistaa vesimittarin, mutta vesimittaritila ja tonttivesijohto kuuluvat asiakkaan vastuulle.

– Keskimäärin ihmiset ovat oppineet varautumaan häiriöihin paremmin. Mutta osalle voi tulla järkytyksenä, kun vettä ei tulekaan ja päivärutiinit menevät uusiksi, Paldanius kertoo.