Kalkkitahrat lähtevät oikeilla pesuaineilla

Vesijohtovedessä on yleensä aina kalkkia joko luonnostaan tai lisättynä. Kalkilla ei ole todettu terveyshaittoja, mutta runsaskalkkinen vesi voi jättää kalkkitahroja keittiöön ja pesutiloihin.

– Kun pintoja jää märäksi, vesi haihtuu, mutta kalkki jää. Jos pintoja ei kuivata, kalkkisaostumia alkaa näkyä, Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Lehtola toteaa.

Haitta on lähinnä esteettinen. Se voi korostua, jos kylpyhuoneessa on isoja lasipintoja ja tummia kaakeleita.

Kalkkitahroja ei kannata yrittää hangata pois mekaanisesti, sillä ne istuvat lujassa pintamateriaaleissa.

– Liuottaminen toimii paremmin. Kalkinpoistoon kannattaa käyttää happamia pesuaineita, kun useimmat pesuaineet ovat emäksisiä. Esimerkiksi etikka sopii hyvin.

Kova vesi voi myös jättää kalkkikertymiä kahvin- ja vedenkeittimeen, astioihin sekä astian- ja pyykinpesukoneen sisäpintoihin.

Keittimet voi käsitellä esimerkiksi kalkin poistoon tarkoitetuilla puhdistusaineilla, ja tiskikoneissa voi käyttää vedenpehmennyssuolaa tai huuhtelukirkastetta. Pyykkikoneissa veden kovuus kannattaa huomioida pesuaineen annostelussa, ohjeet löytyvät paketin kyljestä.

Veden kalkkipitoisuus määritellään yleensä veden kovuutena. Jos vedessä on paljon kivennäisaineita, lähinnä kalkkia ja magnesiumia, vettä sanotaan kovaksi. Suomessa pohjavesi on yleensä pehmeää eli vähäkalkkista. Siksi useimmat vesilaitokset lisäävät kalkkia talousveteen.

Kalkki pitää veden happamuuden eli pH-arvon oikealla tasolla ja suojaa rautaputkia ruostumiselta.

Kuopion Veden tekopohjavesialueiden maaperät ovat luonnostaan kalkkipitoisia.

Siilinjärven tekopohjavedestä kalkkia poistetaan vedenpehmentimillä. Kuopiossa veden kalkkipitoisuus puolestaan laimenee, kun sitä sekoitetaan vesilaitoksella vähäkalkkisempaan pohjaveteen.