Esteettömyysvalinnat

Uudet vesihuoltolinjat parantavat Etelä-Kuopion vesihuoltoa
Uudet vesihuoltolinjat parantavat Etelä-Kuopion vesihuoltoa

Uudet vesihuoltolinjat parantavat Etelä-Kuopion vesihuoltoa

Pitkälahden vesistön alitse rakennetut uudet vesihuoltolinjat turvaavat Etelä-Kuopion vedenjakelua ja parantavat samalla alueen vesihuollon toimintavarmuutta. Mittava hanke on edennyt sujuvasti.

Siinä jäällä ne putkilinjat odottavat, ennen kuin uppoavat sahatun railon kautta Pitkälahden pohjaan paikoin yli 10 metrin syvyyteen. Uuden runkovesijohdon kautta johdetaan jatkossa talousvettä eteläiseen Kuopioon, ja paineviemäri puolestaan siirtää sieltä jätevettä kohti Lehtoniemen jätevedenpuhdistamoa. Loiskahdus veteen maaliskuussa merkitsi yhtä tärkeää merkki­paalua paljon selvittelyä ja työtä vaatineessa hankkeessa.

Pisaroita-lehden ilmestyessä Kallaveden jää on jo sulanut, järvi lainehtii vapaana, ja uutukaiset putket makaavat pohjassa niille määritellyn linjauksen mukaisesti.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin Hiltulanlahden pohjoisrannalta Vahverontien uimarannalle linjaosuus, jonka kokonaispituus on noin 700 metriä ja josta vesistöön sijoittui noin 520 metriä. Toisessa vaiheessa linjojen rakentamista jatketaan Petosen puoleisilla maaosuuksilla. Siellä uudet verkostot rakennetaan auki kaivamalla ja liitetään olemassa oleviin vesihuoltoverkostoihin.
Pitkälahden pohjassa nykyisin käytössä olevat vuonna 1998 asennetut putkilinjat jäävät paikoilleen. Uusi vesijohto otetaan käyttöön olemassa olevien yhteyksien rinnalle, ja vanha paineviemäri jää vara­yhteydeksi.

Uudet vesihuoltolinjat tulevat tarpeeseen, sillä Kuopion Veden tekemien verkostomallinnusten mukaan nykyisten johtojen kapasiteetti ylittyy lähivuosina.

– Etelä-Kuopion asukasmäärä on kasvanut viime vuosina ja kasvaa edelleen kaavoituksen ja rakentamisen myötä. Se tarkoittaa, että vettä kuluu enemmän ja jätevettä syntyy enemmän. Tästä syystä alueen vesihuoltolinjojen kapasiteettia on tarve kasvattaa. Uudet putkilinjat lisäävät myös vesihuollon toimintavarmuutta, selvittää vesihuoltoinsinööri Tiia Karjalainen Kuopion Vedeltä.

iso pitkalahti

Työntekijä puhdistaa jäällä olevia putkia lumesta.

Selvittelyä kirjaimellisesti pohjamutia myöten

Kuopion Vesi rakentaa vuosittain useita kilometrejä uutta vesihuoltoverkostoa maahan kaivamalla, mutta vesistön alitukset ovat työlistalla harvinaisempia. Karjalainen arvelee, että vesistöalituksia on kaupunkialueella toteutettu viimeksi kymmenisen vuotta sitten.

– Rakentaminen vesistön alitse on työnä erikoiskohde, joka vaatii laajaa selvittelyä ja verkoston tarkastelua sekä huolellista suunnittelua ja rakentamista, hän sanoo.

Kuopion Vedellä oli tiedossa jo aiempia putkilinjauksia varten tehtyjen tutkimusten perusteella, että vesistön pohjassa on paksu kerros liejua ja yksittäisiä tukkeja. Tarkemmat tutkimukset olivat tarpeen, jotta uusille putkille pystyttiin haarukoimaan useista linjausvaihtoehdoista pohjaolosuhteiltaan paras mahdollinen sijainti. Linjojen suunnittelussa panostettiin myös linjojen hyvään huollettavuuteen ja kunnossapitoon.

Rakentaminen vesistön alitse on työnä erikoiskohde, joka vaatii laajaa selvittelyä ja verkoston tarkastelua sekä huolellista suunnittelua ja rakentamista.

Kesäkuussa 2020 Meritaito Oy työnsi Busterinsa vesille ja tutki monikeilaluotaamalla suunniteltujen linjojen vesisyvyydet, pohjan muodot sekä mahdolliset kohteet ja esteet pohjassa noin 40 metrin leveydeltä. Tutkimuksella haluttiin varmistaa, ettei linjausten kohdalla ole mitään, mikä voisi vaurioittaa johtoja. Luotaus kartoitti myös syvänteiden reunat, joilta johdot voisivat pudota ja liikkua pois asennuspaikaltaan.

Luotauskuvista paljastui myös aikamoinen yllätys.

Aivan suunnitellun putkilinjauksen vierestä paikantui yli 20-metrinen laivanhylky. Se lepää Pitkälahden pohjassa noin 18 metrin syvyydessä.

– Kuopion kaupungilla oli tieto hylyn olemassaolosta, mutta sen tarkka sijainti ei ollut tiedossa. On arveltu, että hylky on proomu, joka kuljetti lahden pohjukassa aikanaan toimineelle sahalle puutavaraa, kertoo suunnitteluinsinööri Mikko Laiho Kuopion Vedeltä.

Löydön vuoksi suunniteltua putkilinjausta jouduttiin siirtämään hieman sivummalle, jotta riittävä suojaetäisyys hylkyyn toteutui.

iso pitkalahti 14

Putket painotettiin betonipainoilla muutaman metrin välein.

Haitat luonnolle ja virkistyskäytölle minimiin

Vesihuoltolinjojen suunnittelussa vesistöön on useita vaiheita. Linjojen sijoittaminen vaatii ympäristöluvitusta ja laajoja vesistöselvityksiä muun muassa luontoarvojen kartoittamiseksi sekä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Vaikutuksia Pitkälahteen oli arvioimassa myös vesialueen omistaja Hiltulanlahden osakaskunta.

Pitkälahden hankkeessa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy tutki asiantuntijatahona muun muassa maaperää sekä putkilinjan ja rakennustöiden vaikutusta veden laatuun, eläimistöön ja kasvillisuuteen, maisemaan, veneilyyn, vapaa-ajan kalastukseen ja Vahverontien uimarannan käyttöön.

Tavoitteena oli toteuttaa työt ajankohtana, jolloin haitat luonnolle ja ympäristölle ovat mahdollisimmat vähäiset.

– Tavoitteena oli toteuttaa työt ajankohtana, jolloin haitat luonnolle ja ympäristölle ovat mahdollisimmat vähäiset. Otimme suunnittelussa esimerkiksi huomioon kalojen kutuajat, Laiho painottaa.

Rakentamisen ajankohdan valintaan vaikutti myös alueen virkistyskäyttö uuden linjauksen maaosuuksilla. Pohjoisrannalla uusi putkilinjaus sijoittuu uimarannan alueelle, jonka käyttöä ei haluttu rajoittaa kesäaikaan.

Kun kaikki edellä mainitut seikat otettiin huomioon, talviaika osoittautui parhaaksi ajankohdaksi vesistöosuuksien toteutukselle.

iso pitkalahti 26

Jää kantoi myös raskaat työkoneet, koska sitä oli alkuvaiheessa vahvistettu.

Upotus railon kautta pohjaan

Pääurakoitsijana hankkeessa toimii Mestar Kuopio Oy. Kuopion Vesi vastaa suunnittelusta, valvonnasta ja rakennuttamisesta.

Jäältä käsin tehtävien töiden valmistelu alkoi tammikuussa, kun työmaa-alueen jäätä vahvistettiin pumppaamalla jäälle vettä. Painavat rakennusmateriaalit ja työkoneet vaativat alleen vähintään 50–60-senttisen jään. Töiden edetessä työmaa-alueelle jäälle varastoitiin putkimateriaalia, ja jäällä liikkujille merkittiin sallitut reitit vahinkojen välttämiseksi.

Muoviset läpimitaltaan 250-millimetriset vesijohtoputket ja 315-millimetriset paineviemäriputket hitsattiin yhtenäiseksi linjaksi ja painotettiin betonipainoilla muutaman metrin välein. Putkien päät jäivät rannalle.

Jäähän sahattiin pari metriä leveä railo, josta putket upotettiin.

– Pelkkä painotus ei upota tyhjiä putkia, vaan ne täytetään vedellä, mikä painaa ne pohjaan. Upotus alkoi putkilinjan toisesta päästä, ja vähitellen putket laskeutuivat pohjaan, selvittää valvojana toimiva rakennuttajainsinööri Kimmo Mikkola.

Upotuksen jälkeen sukeltaja sukelsi hyiseen Kallaveteen ja kävi tarkastamassa, olivatko putket asettuneet hyvin vesistön pohjaan.

iso pitkalahti 27

Putkien upotus käynnissä.

Valmista myöhemmin tänä vuonna

Vesistönalituksen rakentaminen on Mikkolan mukaan edennyt tähän asti suunnitelmien mukaisesti.

– Uudet johdot liitetään nykyisiin vesihuoltoverkostoihin hankkeen toisessa rakennusvaiheessa, kunhan putkilinjan maaosuudet saadaan kokonaisuudessaan rakennettua, hän kertoo.

Putkilinjat on varustettu nykyaikaisella mittaustekniikalla, jonka mahdollistaman virtaamaseurannan avulla Kuopion Vesi pystyy havaitsemaan mahdolliset vuodot nopeasti. Vuototilanteissa sukeltaja pystyy korjaamaan vesistöön sijoitetut linjat mekaanisilla liittimillä.

Valmistaja lupaa muoviputkille jopa sata vuotta elinikää, joten ihan heti niitä ei tarvitse korjata.

iso pitkalahti 32

Jäähän sahattiin parimetrinen railo, josta putket painuivat yli kymmenen metrin syvyyteen.

iso pitkalahti 29

Työmaa jään päällä jatkui tammikuusta maaliskuuhun.

iso pitkalahti 33

Painotetut putket lasketuvat vasta, kun ne täytetään vedellä.

iso pitkalahti 34

Putket upposivat railoon vähitellen.