Sukitus tuo viemärilinjalle hurjasti lisävuosia
Osa 45-vuotiaista Savisaaren jätevesiviemäriputkea on saanut seinämiinsä napakasti istuvan lasikuitusukan, joka pidentää sen elinkaarta jopa 70 vuodella.
Osa 45-vuotiaista Savisaaren jätevesiviemäriputkea on saanut seinämiinsä napakasti istuvan lasikuitusukan, joka pidentää sen elinkaarta jopa 70 vuodella.
Valkoinen, märältä rätiltä näyttävä, kolmeen kertaan taitettu lasikuitumatto sukeltaa rauhalliseen tahtiin kuljettimelta kaivoon. Sieltä se solahtaa vanhaan halkaisijaltaan 600 millimetriseen betoniseen viemäriputkeen, jonka virtaus on väliaikaisesti siirretty putkilla ja dieselpumpulla kadun pinnalle. Putki on etukäteen kuvattu robottikameralla, ja sen rakenteellinen kunto sekä lujuus on todettu riittävän hyviksi sukituksen onnistumiseksi.
Viemäriputki on tyhjennetty, pesty puhtaaksi irtoaineksesta ja vielä toistamiseen kuvattu sen kunnon varmistamiseksi. Paineimuhuuhteluauton vinssin vaijeri vetää nyt määrämittaista lasikuitumattoa putkea pitkin kohti noin 50 metrin päässä sijaitsevaa toista kaivoa. Monien työvaiheiden kautta lasikuitusukka kiinnittyy tiukasti saneerattavan betoniputken seinään.
Jutuntekohetkellä syyskuun loppupuolella jätevesiviemärin saneeraus kaivamattomalla menetelmällä Savisaarentien risteyksestä yliopistorakennus Studentialle asti on vasta alkuvaiheessa. Koko hanke valmisteluineen ja viimeistelyineen vie pari kuukautta, joten Pisaroita-lehden ilmestyessä jätevesi kulkee jo uusittua 1,4 kilometrin putkilinjaa pitkin.
– Kyseinen osuus on osa Kuopion Veden viemäriverkoston päälinjaa, joka kuljettaa lähes koko Pohjois-Kuopion jätevedet Haapaniemen pumppaamon kautta kohti Lehtoniemen keskuspuhdistamoa. Putki on peräisin vuodelta 1975 eli alkaa jo olla elinkaarensa loppupäässä. Ikä on yksi lähtökohta, jolla kartoitamme saneerauskohteita, kertoo kohteen valvoja, Kuopion Veden verkostoinsinööri Jani Liukkonen.
Viemärilinja myötäilee aivan Savilahden herkkää rantaviivaa. Yksi perusparannuksen tavoitteista on ennakolta estää putken kunnosta tai maan liikkumisesta mahdollisesti aiheutuvat jätevesivuodot järveen.
– Saneeraus liittyy myös isompaan kokonaisuuteen, jossa Savilahden alueelle nousee uusia rakennuksia. Yhtenä yhteistyökumppanina Kuopion Vesi siirtää ja saneeraa samassa yhteydessä katurakentamisen kanssa omia verkostojaan, Liukkonen lisää.
Perinteisesti vastaavat putkityöt tehdään kaivamalla, poistamalla vanha viemäriputki ja asentamalla uusi sen tilalle. Tällä linjalla työ tehdään kaivamattomalla tekniikalla, sukitusmenetelmällä, jossa pintoja ja rakenteita ei rikota ollenkaan.
Moni ehkä tuntee sukituksen terminä kiinteistöjen putkiremonteista, mutta kyse on täysin eri menetelmästä ja materiaaleista. Alan ammattilaiset kutsuvat vesihuoltoverkostojen runkolinjoissa tehtävää sukitusta mieluummin close fit -sujutukseksi kuin sukitukseksi juuri näiden väärinkäsitysten välttämiseksi.
Viemärilinja kuvataan ennen sukitusta kuvausrobotilla. Akseli Arisalo nostaa robotin viemäristä.
Sukka vedetään vaijerilla viemäriputken läpi noin 50 metrin päässä sijaitsevaan toiseen kaivoon.
Paineilmaa ja tehokasta UV-valoa
Palataan takaisin viemäriputkeen, jossa lasikuitumatto on nyt vedetty toiseen kaivoon. Varsinainen sukka kätkeytyy valkoisen ulkokalvon sisään, mikä suojaa sitä vaurioilta ja kastumiselta. Sukan sisäpuolella oleva kalvo puolestaan mahdollistaa sen paineistuksen ja sisältää pitkän vetonarun.
Urakoitsijana toimivan Putkistosaneeraus Eerola Oy:n työntekijät asentavat lasikuitumaton kumpaankin päähän tiivistyspään. Toisen kautta he alkavat syöttää paineilmaa sisäkalvon uumeniin, mikä avaa lasikuitusukan putken myötäiseksi. Kun putki on auki, he laskevat putkeen sen toisesta päästä vetonaruun liitetyn kovetusyksikön, jota kutsutaan myös kovetusjunaksi.
Yksi miehistä ohjaa kameralla varustettua kovetusjunaa tietokoneelta tv-kuvausautosta käsin. Kovetusjuna ajaa aivan ensimmäiseksi kaivosta toiseen sisäkalvon sisällä ja välittää tietokoneelle videokuvaa sukasta. Tässä vaiheessa on tärkeää tarkistaa, että sukka on asentunut oikein ja tiivisti kiinni putken seinämiin.
Yksi miehistä ohjaa kameralla varustettua kovetusjunaa tietokoneelta tv-kuvausautosta käsin. Kovetusjuna ajaa aivan ensimmäiseksi kaivosta toiseen sisäkalvon sisällä ja välittää tietokoneelle videokuvaa sukasta.
Kun kovetusjuna on tullut perille paineilmaa syöttävään päähän, siihen kytketään päälle yhdeksän 1000-wattista ultraviolettivaloa. Se kääntyy takaisin kohti lähtökaivoa ja alkaa tehokkaalla UV-valolla kovettaa lasikuitusukkaa. Kovetusvauhti riippuu aina sukan seinämävahvuudesta ja halkaisijasta. Kovetusjuna etenee halkaisijaltaan 600 millimetrin putkessa 0,66 metriä minuutissa. Osa uudistettavasta linjasta on 800 millimetrin putkea, jossa vauhti hidastuu 0,53 metriin minuutissa.
Kun putki on kovetettu, asentajat katkaisevat paineilman tulon, nostavat kovetusyksikön maan pinnalle ja purkavat tiivistyspäät. Sukan sisälle jääneen narun avulla he poistavat sisäkalvon, joka päätyy kierrätykseen. Tarkistuskuvauksen jälkeen viettolinja on käyttövalmis, ja jätevesi päästetään takaisin normaalille reitilleen.
Niuvan linjan 1,4 kilometrin osuudella on 25 kaivoa eli 24 sukitusosuutta. Jokaisen sukituksen jälkeen paikalle tulee Suomen Putkisto Palvelu Oy:n kaivonsaneerausryhmä, joka peruskorjaa kaivot betonoimalla ja tiivistää linjojen päät.
Akseli Arisalo ohjaa kovetusjunaa tv-kuvausautosta käsin.
70 vuotta lisää käyttöikää
Kun vanha betoniputki vahvistetaan tiukasti sen seinämiin tiivistyvällä lasikuitusukalla, kokonaisrakenteesta tulee erittäin pitkäikäinen.
– Lasikuitusukkamateriaalia on valmistajan tehtaalla Saksassa vanhennettu teollisesti ja mitattu sen kulutuskestävyyttä. Testeissä on päästy 60–70 vuoden ikään, ennen kuin materiaalissa näkyy minkäänlaista vauriota. Tälle nyt asennetulle putkelle tulee ainakin 70 vuotta lisää elinikää, selvittää Putkistosaneeraus Eerolan tuotantopäällikkö Petteri Eerola.
Kokenut urakoitsijayritys on tehnyt sukituksia 2000-luvun alusta lähtien kuntien ja kaupunkien vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Se on yksi kolmesta juuri tähän erikoistuneesta yrityksestä Suomessa.
– Sukitus on alkanut pikkuhiljaa lisätä suosiotaan. Me saneeraamme kaivamattomalla menetelmällä noin 15–18 kilometriä vuodessa, Eerola kertoo.
Sukitus on alkanut pikkuhiljaa lisätä suosiotaan. Me saneeraamme kaivamattomalla menetelmällä noin 15–18 kilometriä vuodessa.
- Petteri Eerola, tuotantopäällikkö, Putkistosaneeraus Eerola Oy
Kuopion Vesi käytti sukitusmenetelmää ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten yhdellä samaisen viemärilinjan 400 metrin osuudella hyvin kokemuksin.
– Kaivamattomalla menetelmällä on huomattavasti halvempaa ja nopeampaa saneerata putkia kuin kaivamalla. Tosin hinta on vain yksi tekijä monien muiden joukossa, mutta Kuopion Vedelle tärkeä sellainen. Aukikaivaminen ei keskusta-alueella houkuttele, koska se on niin kallista, toteaa Jani Liukkonen.
Vieressä nyökyttelee verkostopäällikkö Jani Koski, joka arvelee käynnissä olevan kohteen osalta aukikaivamisen maksavan kaksi tai jopa kolme kertaa enemmän kuin valittu menetelmä. Ison edun tuovat myös merkittävästi vähäisemmät liikenteelliset vaikutukset.
Kaivamisen haitat kevyelle liikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle Niuvantien varrella olisivat olleet aika hurjat, mutta nyt ne ovat minimaaliset.
- Jani Koski, verkostopäällikkö
– Kaivamisen haitat kevyelle liikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle Niuvantien varrella olisivat olleet aika hurjat, mutta nyt ne ovat minimaaliset. Kun kaivamme putkia auki, sovitamme yleensä kohteita yhteen muiden toimijoiden, kuten Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja energialaitoksen kanssa, jotta voimme jakaa rakentamiskustannuksia eikä aukikaivamista tarvitse tehdä peräkkäin samassa paikassa. Kaivamattomat linjat lisääntyvät Kuopion Veden toiminta-alueilla, koska niihin liittyy niin paljon menetelmää puoltavia asioita, hän toteaa.
Entä loput viemärilinjasta? Koko pääviemärilinjan pituus on reilut kymmenen kilometriä pumppaamolle asti, ja nyt siitä saneerattiin vain pieni osuus. Koski kertoo, että linjan alku- ja loppupää saneerataan tulevien vuosien investointiohjelman mukaisesti.
Lue myös: Maan alla piilee miljoonaomaisuus
Teksti: Marjaana Lehtinen
Kuvat: Matias Honkamaa
Likainen työ viemärissä on jättänyt jälkensä Sebastian Renlundin suojahaalariin. Vastaan kävelee Akseli Arisalo.
