Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Siilinjärvellä vedenhankinta perustuu pohjaveteen
Siilinjärvellä vedenhankinta perustuu pohjaveteen
Vedenottolupa sitouttaa aina seurantaan. Veden laatua tutkitaan päivittäin ja pohjaveden pintaa mitataan vedenottamoilla joka kuukausi. – Tällä alalla asioita pitää miettiä pitkälle tulevaisuuteen, toteaa käyttömestari Risto Pitkänen.

Siilinjärvellä vedenhankinta perustuu pohjaveteen

Siilinjärven alueen talousveden vuorokausikulutus on noin 2700 kuutiota.

Siilinjärven alueen talousveden vuorokausikulutus on noin 2700 kuutiota.

Siilinjärven kunnan alueella on noin 21 600 asukasta, joista Kuopion Vesi toimittaa veden noin 16 000 asukkaalle.

– Kirkonkylän alueelle vesi tulee kahdelta keskustan alueen vedenottamolta. Eteläpuolelle, Vuorela-Toivalan asukkaille, vesi tulee Jälänniemen vedenottamolta, kertoo käyttömestari Risto Pitkänen.

Kaikki vesi on pohjavettä

Suomessa antoisimmat pohjavesiesiintymät sijaitsevat sora- ja hiekkaharjuilla, jotka ovat otollisia paikkoja vedenottoon. Näin on myös Siilinjärvellä.

Ensimmäiset pohjavesikaivot Siilinjärvelle rakennettiin jo 1970-luvun alussa. Pintavedestä luovuttiin kokonaan 1980-luvulla ja nykyisin alueen vedenhankinta perustuu täysin pohjaveteen, jatkaa Pitkänen.

Vedenkulutus on vähentynyt

Vaikka Siilinjärven asukasmäärä on vuosien saatossa kasvanut, talousveden kulutus on kuitenkin laskenut vuosituhannen vaihteesta. Tämä on yleinen ilmiö valtakunnallisestikin.

– Vedenkulutuksen vähentymiseen on todennäköisesti vaikuttanut se, että tänä päivänä kuluttajat ovat valveutuneita ja nykyiset energiatehokkaat kodinkoneet kuluttavat vähemmän vettä, arvelee Pitkänen.

Kapasiteettia riittää

Pitkäsen mukaan Siilinjärvellä on aina ollut riittävästi talousvesikapasiteettia.

– Nykykapasiteetilla pystymme pumppaamaan tarvittaessa vettä kulutukseen nelisen tuhatta kuutiota. Akuuttia huolta veden riittävyydestä ei siten ole, Pitkänen kertoo.

Jälänniemen vedenottamolla on vireillä suunnittelu laitoksen saneerauksesta ja kapasiteetin nostamisesta. Kapasiteettia nostamalla ottamon jakelualuetta olisi tarvittaessa mahdollista laajentaa nykyisestä, jopa koko kunnan alueelle. Voimassa olevan vedenottoluvan puolesta kapasiteetin nostaminen olisi mahdollista, mutta nykyinen tekniikka ei tähän taivu. Ajatuksena on, että Siilinjärven alueen vesi pystyttäisiin tuottamaan mahdollisimman pitkälle paikallisilla pohjavesivaroilla myös tulevaisuudessa.

Tarvittaessa lisää vettä Siilinjärvelle on johdettu yhdysputkea pitkin myös Kuopiosta. Lisäksi kirkonkylän verkostosta on yhteys Pöljän vesiosuuskunnan verkostoon.

Veden riittävyyden lisäksi veden laadun tulee olla kunnossa. Keskustan alueen ottamoilla pohjaveden kloridipitoisuus on ollut valtatie 5:n vaikutuksesta viime vuosina nousussa, mutta se on kuitenkin pysynyt talousveden laadulle annettujen suositusten mukaisissa rajoissa. Pitoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti. - Kloridi ei ole terveydelle haitallinen, vaan lähinnä putkistoja kuluttava tekninen haitta, Pitkänen kertoo.

Tarkempaa tietoa Siilinjärven talousveden laadusta löytyy yhtiön verkkosivuilta www.kuopionvesi.fi / tietoa vedestä /veden laatu

Teksti: Anne Korkala
Kuva: Matias Honkamaa

Jälänniemen vedenottamon saneeraussuunnittelu

Jälänniemen vedenottamolle ollaan tekemässä saneeraussuunnitelmaa, ja sen yhteydessä tarkastellaan myös ottamon kapasiteettia.

Vuonna 1989 käyttöönotetun Jälänniemen vedenottamon vedenottolupa sallii 3000 kuution vedenoton vuorokaudessa. Nykyisellään laitokselta pumpataan vettä kulutukseen noin 1000 kuutiota vuorokaudessa. Ottamon nykyinen tekniikka rajoittaa kapasiteetin nostamista. Käynnissä olevan suunnittelun yhteydessä tarkastellaan, millaisilla toimenpiteillä kapasiteettia voitaisiin nostaa.