Nilsiänlahden alittava siirtoviemärisaneeraus toteutetaan suuntaporaamalla
Nilsiän siirtoviemärin saneeraus toteutetaan vesistöalituksen osalta suuntaporaamalla. Menetelmä on nopea, työturvallinen ja ympäristöystävällinen.
Nilsiän siirtoviemärin saneeraus toteutetaan vesistöalituksen osalta suuntaporaamalla. Menetelmä on nopea, työturvallinen ja ympäristöystävällinen.
Nilsiän siirtoviemärin saneerauksen ensimmäinen vaihe alkoi lokakuussa ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kyseessä on 800 metrin osuus Nilsiän taajaman keskuspumppaamolta jätevedenpuhdistamolle Tahkovuoren suuntaan.
Paineviemäriputkisto on rakennettu 1970-luvulla. Viemäriputki kulkee keskustaajamasta matalahkon Nilsiänlahden alitse Pajuniemeen.
– Pelto- ja vesistöalueella sijaitseville putkille halutaan toimintavarmuus pitkälle tulevaisuuteen.
Putkistoa jatketaan Pajuniemessä niin pitkälle, että pari aikaisempaa maaosuudella ollutta putkirikkokohtaa tulee uuden putkiosuuden sisälle, kertoo aluepäällikkö Ari-Pekka Eskelinen.
Ympäristönäkökulma ja yleinen turvallisuus edellä
Nilsiän keskustassa sijaitsevassa matalahkossa Nilsiänlahdessa on pienveneväylä ja venesatama.
Alueen virkistyskäyttökausi on lopuillaan, samoin viljely- ja sadonkorjuukausi.
– Vettä samentavat toimenpiteet tulee tehdä syys- ja talvikuukausina. Rakentaminen on ajoitettu loppuvuoteen niin, että haitta alueelle on mahdollisimman pieni, Eskelinen kertoo.
Perinteisesti paineviemäri asennetaan upottamalla. Viemärin sijoittaminen upottamalla riittävän syvälle järven pohjaan vaatisi matalassa lahdessa ruoppauksen. Veden vaihtuvuus pitkässä lahdessa on kuitenkin vähäistä, ja ruoppaus saattaisi sotkea vesistöä pitkäksi aikaa.
Maaperä otollinen suuntaporaukselle
Kuopion Veden toiminta-alueella on usein haasteena kallioinen ja louhikkoinen maaperä, ja suuntaporausta päästään harvoin tekemään. Aktiivisesti työmenetelmän valintaan vaikuttamassa ollut Ari-Pekka Eskelinen ilahtuikin maaperätutkimusten tuloksista, jotka osoittivat suuntaporauksen olevan mahdollinen kyseisellä alueella.
Suuntaporaus on nopea, työturvallinen ja siisti menetelmä, mutta vaatii sopivasti pehmeän ja vähäkivisen maaperän.
– Vesialueen alittaminen poraamalla kaivamisen ja ruoppauksen sijaan ei häiritse vesialueen virkistyskäyttöä ja säästää luontoa, Eskelinen listaa.
Viemäriputki rakennetaan nykyisen putken viereen. Poraaminen alkaa pellolta Pajuniemen puolelta ja tehdään keskustan suuntaan. Paineviemärin rakentamisurakan toteuttaa Koneurakointi M. Niiranen Oy, jonka aliurakoitsijana suuntaporauksen suorittaa Savon Suuntaporaus Oy.
Vesialueen alittaminen poraamalla kaivamisen ja ruoppauksen sijaan ei häiritse vesialueen virkistyskäyttöä ja säästää luontoa.
- Ari-Pekka Eskelinen, aluepäällikkö
Pitkät lupaprosessit
Vesihuollon saneeraushankkeet vaativat monenlaisia lupia ja asioiden yhteensovittamista.
Sijoitettaessa vesihuollon putki vesistön pohjaan tarvitaan vesilain mukainen sijoituslupa aluehallintovirastolta. Lupahakemukseen tulee liittää ympäristöselvitys. Kyseinen selvitys sisältää raportin vesistöstä, sen nykytilasta, kasvillisuudesta, kalakannasta sekä ranta-alueista ja alueen eliöstöstä ja eläimistä.
Ympäristöselvityksessä kävi ilmi, että rakentamispaikan läheisyydessä on EU-alueella rauhoitetun viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Näitä suojeltuja alueita ei saa heikentää rakentamisella.
– Tiesimme, että Nilsiänlahden alueella oli tehty suuntaporausta aikaisemmin. Tämä antoi suunnan lähteä tutkimaan kyseisen rakennustavan käyttämistä paineviemärin sijoituksessakin, suunnitteluinsinööri Elina Pietarinen kertoo.
Sijoitussopimukset ajan tasalle
Lupahakemusten ja verkostosuunnittelun lisäksi suunnittelutyöhön kuuluivat neuvottelut yksityisten maanomistajien kanssa. Sijoitussopimukset yksityisten maanomistajien kanssa on hankkeen myötä saatettu alueella ajan tasalle. Pajuniemessä oleva maa-alue on viljelykäytössä, eikä putkien sijoittaminen estä viljelyä alueella.
Suuntaporauksella ei myöskään pitäisi olla juurikaan vaikutuksia vesistön laatuun.
– Ympäristöraportin yhteydessä Nilsiänlahdesta on otettu rakentamista edeltävää tilannetta kuvaavat vesinäytteet. Tarvittaessa voimme lisänäytteillä seurata rakentamisen vaikutuksia vesistöön, kertoo Elina Pietarinen.
Teksti: Anne Korkala
Kuvat: Mikko Käkelä