Historian havinaa 2/2020

Rantaimeytys alkoi Kuopiossa 1980-luvulla

Jänneniemen ja Hietasalon vedenottamon vesi on rantaimeytyksellä tehtyä tekopohjavettä.

Menetelmällä saadaan hyvälaatuista talousvettä yksinkertaisesti ja edullisesti ilman kemiallista käsittelyä.

Tekopohjavesi tehdään lisäämällä pohjavesiesiintymän luontaista antoisuutta imeyttämällä pohjavesiesiintymään pintavettä. Syntymekanismi on sama kuin luonnonmukaisesti syntyvän pohjaveden muodostumisessa.

Nykyisin rantaimeytys onkin Kuopion Veden tärkein vedenkäsittelyvaihe. Tämä biologinen prosessi on hyvin tehokas poistamaan vedestä humusta, mikrobeja sekä erinäisiä järvivedessä olevia yhdisteitä. Rantaimeytys toimii myös järvivedelle puskurina mahdollisissa häiriö- tai saastumistilanteissa ja tasaa veden laatua.

Tekniikkana rantaimeytys on vanha. Kuopiossa rantaimeytyksen historia yltää 1980-luvulle, jolloin kaupungissa startattiin maanlaajuisesti merkittävä tekopohjavesihanke.

Rantaimeytyksen laajamittaiseen aloittamiseen vaikutti kaksi syytä; vedessä havaitut orgaaniset klooriyhdisteet sekä huoli teollisuuden jätevesistä.

Kuopion Yliopiston tekemässä vesitutkimuksessa huomattiin, että alueen talous­vedessä esiintyi paljon orgaanisia kloori­yhdisteitä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Lisäksi oltiin huolestuneita teollisuuden jätevesistä, jotka voivat vaikuttaa raakaveden laatuun aiheuttamalla maku- ja hajuongelmia.

- Aikaisemmin vedenpuhdistusprosessin alkuvaiheessa käytettiin paljon klooria. Vedessä oleva humus pääsi kuitenkin reagoimaan kloorin kanssa muodostaen haitallisia yhdisteitä. Humuksen poistoa päätettiin lähteä tehostamaan kehittämällä vedenkäsittelyprosessia, kertoo Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Kuopion Veden ensimmäinen tekopohjavesilaitos valmistui Reposaareen vuonna 1984. Hietasalon vesilaitos valmistui vuosikymmenen loppupuolella. Reposaaressa rantaimeytetystä vedestä poistettiin rautaa ja mangaania biologisilla sepeli- ja hidassuodattimilla. Laitos tuotti parhaimmillaan noin 20 prosenttia Kuopion kaupungin vedenkulutuksesta.

Reposaaren laitos oli käytössä vuoteen 2007, jolloin Jänneniemen vedenottamo valmistui.

- Jänneniemellä imeytymismatka maaperässä on pidempi, mikä tekee prosessista tehokkaamman. Jännenimen vedenottamolla tekopohjavedestä poistetaan vielä rautaa ja mangaania. Hietasalon vedestä laitoksella poistetaan raudan ja mangaanin lisäksi humusta, ja vesi desinfioidaan, Lehtola kertoo.

Suurimmalla osalla isoista kaupungeista ei ole mahdollista käyttää luonnonmukaisesti muodostunutta pohjavettä. Tällöin tekopohjavesi on varma ja kustannustehokas ratkaisu.

Teksti: Anne Korkala
Kuva: Kuopion Vesi Oy