Kuopiossa tehdään merkittävää vesitutkimusta

Kuopion Vesi on vuosittain mukana useissa tutkimus-hankkeissa. Kuopio Water Cluster -hanke kokoaa nyt eri toimijat yhteen paremman veden puolesta.

Kuopion Vesi on vuosittain mukana useissa tutkimus-hankkeissa. Kuopio Water Cluster -hanke kokoaa nyt eri toimijat yhteen paremman veden puolesta.

 Lähitulevaisuuteen liittyy ympäri maapalloa monia veden kannalta merkittäviä asioita kuten vesivarojen riittävyys ja äkilliset, runsaitten vesimassojen hallintatarpeet. Samanaikaisesti väestön kasvu ja kaupungistuminen, sekä teollisen tuotannon ja resurssitarpeiden jatkuva kasvu aiheuttavat haasteita vesien puhtaudelle.

Kuopiossa on jo vuosikymmeniä etsitty vesitutkimuksen avulla toimivia ratkaisuja vesialan haasteisiin. Vuonna 2019 käynnistyneen Kuopio Water Cluster –hankkeen kokonaisbudjetti on 4,5 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on saatu Pohjois-Savon liitolta. Rahoituksen taustalla on Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Kuuden toimijan yhteenliittymä

Yhteistyö isolla porukalla mahdollistaa hankkeita, mitä kukaan toimijoista ei yksin pystyisi tekemään. Kuopio Water Clusterin toimintaa koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintarviketurvallisuusvirasto, Geologian tutkimuskeskus sekä Luonnonvarakeskus. Jokaisella on oma tulokulmansa hankkeeseen.

– Tavoitteena on olla maan vahvin vesiklusteri, jonka lähtökohtina ovat yritysten kanssa tehtävä tiivis yhteistyö tuotekehityksessä sekä vahva teollisuuskytkentä, kertoo Savonian tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen. Antikainen toimii Kuopio Water Clusterin projektipäällikkönä.

Suunnitelmissa on nivoa kahden vuoden rahoituksen turvin toimijat yhteen ja vakiinnuttaa toiminta Suomen merkittävimmäksi tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatioyhteenliittymäksi vesialalle. Rahoitus mahdollistaa strategiset laiteinvestoinnit, mikä nostaa organisaatioiden valmiudet uudelle tasolle.

– Kyseessä on merkittävä hanke Kuopion seudulle, kertoo tuotantopäällikkö Markku Lehtola Kuopion Vedeltä.

Kolmen kärki

Klusterissa tekeminen on jaettu kolmeen kärkeen eli prosesseihin, ympäristöön ja vesihuollon sovelluksiin. Prosesseista esimerkkinä ovat veden käsittelyprosessien kehittäminen ja uudenlaisten puhdistusratkaisujen löytäminen.

Ympäristönäkökulmasta vesilähteiden, kuten pohjavesien hallinta sekä vesistöjen puhtaana pitäminen ja maatalouden, isojen teollisuusalueiden sekä kaivosten ympäristövaikutusten minimointi. Tällä hetkellä kenties nopeimmin kasvava alue ovat vesihuollon älykkäät sovellukset (Smart Solutions), kuten vedenjakeluverkostojen sekä hule- ja viemäriverkostojen tilannekuvajärjestelmien kehittäminen ja vuotojen hallinta.

Kaivosteollisuudelle on rakennettu kontteihin puhdistamoita, jotka voidaan viedä tarvittaessa paikan päälle, Eero Antikainen kertoo.

Tarvelähtöisiä ratkaisuja teollisuuteen

Kuopio Water Cluster edesauttaa uusien bisnesavausten muodostumista vesialalle tuottaen tuotekehitys- ja testauspalveluja sekä soveltavan tutkimuksen palveluja alalla toimiville yrityksille. Esimerkiksi kaikki teollisuusalat, joissa käytetään paljon vettä, kaipaavat jatkuvaa kehittämistä.

Water Clusterilla on kyvykkyyttä todentaa uusien ratkaisujen toimivuutta esimerkiksi sellutehtaissa, vesilaitosympäristössä ja kaivoksissa.

– Pyrimme aina testaamaan ratkaisujamme aidoissa toimintaympäristöissä. Meillä on esimerkiksi siirrettäviä pilot-kokoluokan vedenkäsittelyprosesseja, joita voidaan käyttää kaivoksilla tai sellutehtailla koeajotarkoituksissa, kertoo Antikainen.

Vesitekniikka on lisäksi Savonian Ympäristötekniikan koulutusohjelman keskeinen osa-alue. Oppilaitoksen roolina on kehittää ja testata uusia prosesseja yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa.

Kuopio Water Cluster on jo kansallisesti merkittävä toimija, mutta tähtäimet kansainvälisyyteen ovat olemassa.

Vuodot kuriin ja vesi riittämään

Suomessa vettä vielä riittää. Maailmalla tilanne on toinen. Jo niinkin lähellä kuin Puolassa on pulaa puhtaasta vedestä, Kiinassa jopa 70 % pohjavesistä on saastutettu kemiallisesti. Vedenkäytön kannalta vuoto on suurinta hukkaa.

– Vedenjakelun monitorointi ja reaaliaikainen mittaaminen voi tunnistaa verkostosta tekijöitä, joita ei aikaisemmin ole edes ymmärretty hakea. Vuototilanteet ovat yksi tärkeimmistä, kertoo Kuopion Veden käyttöpäällikkö Jarmo Hiltunen.

Toinen tärkeä kohde on laatupoikkeamien välitön tunnistaminen ja ennakointi. Antikainen ja Lehtola tietävät, että helpot ja valmiit ratkaisut ovat jo käytössä. Uusien ratkaisujen kehittäminen onkin iso haaste.

Uudistus juomavesidirektiiviin

Suomessa vesilaitoksia edustaa Vesilaitosyhdistys. EurEau on eurooppalaisten vesihuoltolaitosjärjestöjen yhteisjärjestö, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiseurooppalaisen säännöstön ja muun muassa direktiivien kehittämiseen. Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola on Suomen vesilaitosten edustajana EurEaun juomavesikomiteassa.

EU:n juomavesidirektiiviin on tulossa merkittäviä muutoksia. Muutoksen taustalla ovat esimerkiksi uudet muuttujat veden laatuvaatimuksissa ja -tavoitteissa, riskiarviotarve, tiedottaminen ja toiminnan läpinäkyvyys sekä Right to Water -kansalaisaloite. Direktiivissä otetaan jatkossa huomioon myös kiinteistöjen vesiasiat. Suomessa riskien arviointi liittyen pohjavesien muodostumiseen, käsittelyprosesseihin sekä veden johtamiseen kiinteistöihin on jo nyt pakollista. Uudistuksen myötä se laajenee kattamaan koko EU:n.

– EurEaun keskusteluissa ja kannanotoissa ovat viime vuosina olleet myös esimerkiksi mikromuovit, maatalouspolitiikka, vesipuitedirektiivi ja lääkeaineet. Myös kuivat kesät ja niiden vaikutukset ovat herättäneet keskustelua, summaa Lehtola.

Tuotantopäällikkö Markku Lehtola toimii Suomen vesilaitosten edustajana EurEaun juomavesikomiteassa.