Esteettömyysvalinnat

– Vettä tarvitaan rakennusaikana heti perustusvaiheessa sokkelinmuurauksessa, 144 m2 hirsitaloa Hiltulanlahteen rakentava Mikko Koponen kertoo.

Hiltulanlahdessa paukkuu vasara

 

Hiltulanlahdesta tulee valmistuttuaan 3000 asukkaan asuinalue, jonka rakentamisen kaupunki on vaiheistanut osiin. Ennen kuin talonrakentajat pääsevät tonteilleen, edeltää jokaista uutta aluetta Kuopion Veden pitkä monivaiheinen suunnittelu- ja rakentamisprosessi.

Hiltulanlahdesta tulee valmistuttuaan 3000 asukkaan asuinalue, jonka rakentamisen kaupunki on vaiheistanut osiin. Ennen kuin talonrakentajat pääsevät tonteilleen, edeltää jokaista uutta aluetta Kuopion Veden pitkä monivaiheinen suunnittelu- ja rakentamisprosessi.

Mikko Koponen aloitti Hiltulanlahteen valmistuvan talonsa maanrakennustyöt toukokuussa. Nyt loppuvuodesta pitkälti itse tehty hirsitalo on jo hyvällä mallilla. Koponen arvostaa sitä, että kunnallistekniikka oli valmiina ennen rakentamisen aloittamista.

– Se takaa rauhan rakentaa. Vesijohto- ja viemäriputket tuodaan tontille jo perustusten kaivuuvaiheessa. Ne ovat ensimmäisiä maanrakennukseen liittyviä työvaiheita, kertoo Koponen ja kehottaa olemaan liittymäasioissa hyvissä ajoin yhteydessä Kuopion Veteen.

– Vesi- ja viemäröinti on todella tärkeä osa rakentamista ja asumista. Elinehto oikeastaan.

Uusi alue on osa laajempaa kokonaisuutta

Hiltulanlahden alue on laaja ja rakentunut useassa osassa. Tästä johtuen alue on ehtinyt olla jo useamman Kuopion Veden suunnittelijan pöydällä työn edetessä asemakaavoitusvaiheesta tonttien luovutukseen ja rakentumiseen saakka.

Rakentaminen on vaiheistettu kolmeen osaan. Ensimmäisellä alueella, minne Koponenkin rakentaa, osa taloista on jo valmiina. Toisella alueella Hiltulanlahden länsiosassa vesihuoltoratkaisuja sekä suunnitellaan että osaksi rakennetaan tällä hetkellä. Kolmannen alueen kaavoitus on käynnistymässä.

Kyseessä on iso omakotitaloalue, jonne on tulossa lähes sata tonttia.

Vesihuollon yleissuunnitelma tehdään yhtä aikaa kaavoitustyön kanssa. Yleissuunnitelmassa oleellista on verkostojen mitoittaminen suhteessa kaavan mahdollistamaan asumiseen ja yritystoimintaan sekä olemassa olevaan verkostoon.

– Jotta vesihuoltoverkostojen kapasiteetit ovat riittävät, uusia kaava-alueita on tarkasteltava laajempana kokonaisuutena, kertoo Hiltulanlahden alueen yleissuunnitelman tehnyt suunnitteluinsinööri Heli Martikainen.

Yleissuunnitelma toimii pohjana toteutussuunnitelmalle, jonka pohjalta alueen vesihuoltoverkostot tullaan rakentamaan. Uusien tonttien liitospaikkojen sijainnit ja korot tarkentuvat toteutussuunnitelmassa. Yleissuunnitelmassa puolestaan määritellään, miten tontit liitetään vesihuoltoverkostoihin ja mihin verkostoja on tarve rakentaa.

palaveri 2

Suunnitteluinsinöörit Elina Pietarinen ja Heli Martikainen sekä vesihuoltoinsinööri Laura Malo tutkivat kartalta Hiltulanlahden aluetta.

Vaittilaan tulossa lähes sata tonttia

Vaittila on länsiosan viimeinen asemakaavoitettu alue, jonka kunnallistekniikan toteutussuunnittelu on käynnistynyt syksyn 2018 aikana ja rakentaminen on ajoitettu vuosille 2020–2022. Tontit tulevat luovutukseen sen jälkeen.

– Kyseessä on iso omakotitaloalue, jonne on tulossa lähes sata tonttia. Alueella on jonkin verran olemassa olevaa asutusta, ja alueen vesihuollon rakentamisen myötä myös alueen nykyiset kiinteistöt liitetään rakennettaviin vesihuoltoverkostoihin, kertoo alueen suunnittelusta vastaava suunnitteluinsinööri Mikko Laiho.

Yhteys Kuopion Veteen ennen rakentamista

Vesihuollon rakentamisen aikataulu ja liittymien sijoittelu onkin kiinnostanut jo alueen nykyisiä asukkaita.

– Jotkut suunnittelevat esimerkiksi tonttien lohkomista, jolloin liittymäasiat kiinnostavat, liittymäsopimuksia hoitava vesihuoltoinsinööri Laura Malo kertoo.

Ennen kuin talon suunnittelu aloitetaan, on rakentajan oltava yhteydessä Kuopion Veteen vesihuollon liittymistietojen saamiseksi.

– Rakentajan kannalta tämä on tärkeä vaihe. He saavat tietää kustannuksista ja liittymäkoroista sekä pääsevät suunnittelemaan tontin sisäisiä vesihuollon ratkaisuja, kertoo suunnittelurakennusmestari Pauli Koponen.

Pauli Koponen ei suunnittelutyötä tehdessään vielä tiennyt, että poika Mikko muutaman vuoden päästä rakentaa alueelle, jolle hän on tehnyt vesihuollon toteutussuunnitelmat.

rakennus3

Mikko Koposen tulevassa kodissa vettä tarvitaan myös lattialämmitykseen.