Mikromuovien tutkimus alkoi Kallavedellä
Mikromuovit ovat mikroskooppisen pieniä muovihippusia, joita ei välttämättä havaitse paljain silmin. Ne päätyvät jokiin, järviin ja meriin esimerkiksi puhdistettujen jätevesien mukana. Myös liikenne tuottaa vesistöihin paljon mikromuovia ja -kumia, kun autojen renkaat kuluvat käytössä.
Mikromuovit ovat mikroskooppisen pieniä muovihippusia, joita ei välttämättä havaitse paljain silmin. Ne päätyvät jokiin, järviin ja meriin esimerkiksi puhdistettujen jätevesien mukana. Myös liikenne tuottaa vesistöihin paljon mikromuovia ja -kumia, kun autojen renkaat kuluvat käytössä.
Kuopiossa on nyt alkanut nelivuotinen Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa selvitetään mikromuovien esiintymistä Suomen vesistöissä. Mikromuoveja etsitään niin Kallaveden vedestä, pohjan sedimenteistä kuin ilman pienhiukkasistakin.
– Tavoitteena on tehdä Kuopiosta kansainvälisesti tunnustettu, elävä tutkimuslaboratorio, jossa tutkitaan mikromuoveja maalla, vedessä ja ilmassa, kertoo tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopiston Ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.
Tällä hetkellä mikromuoveista ja niiden mahdollisista haitoista tiedetään vain vähän. Ei esimerkiksi tiedetä, voivatko mikromuovit päätyä myös juomaveteen tai voivatko ne aiheuttaa terveyshaittoja. Sekin on vielä hämärän peitossa, kuinka pieniksi hiukkasiksi muovi voi luonnossa lopulta jauhautua.
Se kuitenkin jo tiedetään, että jätevedenpuhdistamot eivät pysäytä kaikkein pienimpiä muovihippusia, vaan ne kulkeutuvat luonnonvesiin puhdistetun jäteveden mukana. Lisäksi tiedetään, että mikromuovit haittaavat järven pieneliöitä ja kalanpoikasia ja voivat kertyä vesieliöihin.
– Tutkijat ovat maailmalla yksimielisiä siitä, että meidän tulisi noudattaa varovaisuusperiaatetta ja pyrkiä vähentämään mikromuovien määrää vesistöissä, vaikka kaikkia terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, Hartikainen toteaa.
Itä-Suomen yliopiston tutkijat tekevät yhteistyötä Turun yliopiston järvisedimenttitutkijoiden kanssa. Yhdessä he ankkuroivat Kallaveden pohjaan 12 sedimentaatiokeräintä, joilla seurataan järven pohjaan laskeutuvan aineksen eli sedimentoituvan kiintoaineksen koostumusta.
Kallavedellä kerätään myös jää-, vesi- ja pohjasedimenttinäytteitä, joista määritetään mikromuoveja ja mahdollisia muita haitta-aineita, kuten lääkejäämiä tai teollisuuden käyttämiä kemikaaleja.
Tavoitteena on tehdä Kuopiosta kansainvälisesti tunnustettu, elävä tutkimuslaboratorio.
Hartikaisen mukaan tutkimushanke on monella tapaa kansainvälisesti ainutlaatuinen.
– Sisävesistöjen mikromuovikuormitusta ei ole aiemmin tutkittu, eikä sedimentologiaa ole hyödynnetty mikromuovitutkimuksessa. Missään päin maailmaa ei ole myöskään toteutettu hanketta, jossa samaan järveen sijoitetaan näin monta sedimentaatiokeräintä, hän kuvailee.
Tutkimuksessa selvitetään mm. mikromuovien lähteitä ja kulkeutumista järven ekosysteemissä sekä muovin hajoamista ja vaikutuksia eliöstöihin. Samalla pyritään selvittämään, voivatko mikromuovit päätyä juomavesiin tai kalojen mukana lautaselle.
– Lopulta tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla mikromuovien kulkeutumista vesistöihin voitaisiin estää, Hartikainen kertoo.
Mikroskooppikuvat: Itä-Suomen yliopisto
