Lahtien, saarten ja syvänteiden järvi

Kallaveden tila on parantunut huomattavasti 40 vuodessa. Suurin positiivinen vaikutus on ollut kaupungin jätevesien käsittelyllä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla, jonka puhdistustehoa on vielä viime vuosinakin tehostettu. Valtaosa ravinteista virtaa järveen yläpuolisista vesistöistä, joihin ne päätyvät erityisesti rehevästä luonnosta ja maatalouden hajakuormituksesta.

Kallaveden tila on parantunut huomattavasti 40 vuodessa. Suurin positiivinen vaikutus on ollut kaupungin jätevesien käsittelyllä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla, jonka puhdistustehoa on vielä viime vuosinakin tehostettu. Valtaosa ravinteista virtaa järveen yläpuolisista vesistöistä, joihin ne päätyvät erityisesti rehevästä luonnosta ja maatalouden hajakuormituksesta.

 Pohjois-Savon suurin järvi, Vuoksen vesistöön kuuluva Kallavesi ympäröi Kuopion kaupunkia. Järvi on kaupunkilaisille tärkeä virkistyspaikka, kalastusalue ja myös puhtaan juomaveden lähde.

Vielä 1970-luvulla järvi oli huonossa kunnossa: ulkoinen kuormitus ylitti järven sietokyvyn ja hapettomista syvänteistä vapautui veteen lisää ravinteita. Pohjaeläimiä oli vähän, mikä köyhdytti myös järven kalakantaa. Sen jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti.

– Kallaveden ekologinen tila on tällä hetkellä hyvä. Erityisesti syvänteiden happitilanne on kohentunut, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksestä.

Suurin vaikutus kaupungin lähivesien tilan kohenemiseen on ollut Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla, joka aloitti toimintansa vuonna 1974. Vastaavasti kartonkitehdas Savon Sellu sai biologisen puhdistamon 1983, jonka toiminnan tehostuessa Kelloselän ja Säyneensalon alueiden vesien tila on parantunut. Jo sitä ennen tehtaan jätevedet oli puhdistettu mekaanisesti.

Vuosina 2013–2015 Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla tehtiin laaja saneeraus, jossa tehostettiin jäteveden puhdistusprosessia. Se on parantanut syvänteiden happitilannetta entisestään puhdistamon lähivesillä.

Valtaosa ravinteista virtaa pohjoisesta

Kallavesi on reittivesistö, eli vesi virtaa sinne Iisalmen ja Nilsiän reitin vesistöistä ja jatkaa matkaansa pääosin Koiruksen ja Unnukan, osittain myös Suvasveden kautta Haukivedelle ja edelleen Saimaalle.

Valtaosa Kallaveden ravinnekuormasta onkin peräisin järven yläpuolisista vesistöistä. Näihin järviin ravinteet päätyvät pääosin rehevästä luonnosta sekä maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta.

Kallaveden suurimmat pistekuormittajat, Lehtoniemi ja Savon Sellu, tuottavat enää vain noin kaksi prosenttia järven fosforikuormasta. Lisäksi lähialueen rannoilta veteen valuu noin 7–8 prosenttia fosforista.

– Noin 90 prosenttia fosforista kulkeutuu järveen Iisalmen ja Nilsiän reitin vesistöistä, jotka laskevat Kelloselän kautta Kalla-veteen. Tämä korostaa sitä, että vesiensuojelutyötä tulee tehdä joka puolella ja joka päivä, Jukka Koski-Vähälä painottaa. Kallavesi sitoo tehokkaasti eli noin 35-40 prosenttia sinne tulevasta fosforista. Loput ravinteet jatkavat matkaansa Kallaveden alapuolisiin vesistöihin.

Fosfori on järven kasvillisuudelle ja leville tärkein ravinne, joka vaikuttaa järven rehevyyteen ja esimerkiksi sinileväkukintojen esiintymiseen. Vuosittaiset ja vuodenaikaiset vaihtelut Kallaveden fosforikuormassa ovat suuria, jopa yli kaksinkertaisia.

Aiemmin Kallaveden tilaa heikensi kuitenkin merkittävimmin jätevesien orgaanisen aineksen kuormitus. Se on vähentynyt 40 vuodessa vain muutamiin prosentteihin 1970-luvun tasosta, ja vesistön tila on palautunut hyväksi.

Syvänteiden happitilanne vaihtelee

Kallavesi on lievästi rehevä, hieman ruskeavetinen järvi. Sen rantaviiva on hyvin rikkonainen: järvessä on paljon lahtia, salmia ja saaria.
Myös järven pohjanmuodot ovat vaihtelevia ja jyrkkiä. Järvessä on useita yli 50 metrin syvänteitä, ja syvin kohta ulottuu noin 75 metrin syvyyteen.

– Syvänteiden happitilanne saattaa olla luonnostaankin heikko esimerkiksi pitkän talven jälkeen. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että emme pahenna syvänteiden happivajetta ihmisen toiminnalla, Koski-Vähälä korostaa.

Kuopion Vesi on hapettanut syvänteitä Lehtoniemessä ja Savon Sellu vastaavasti Kelloselällä purkuputkien lähialueella. Koski-Vähälän mukaan tämä on ollut hyvä ja viime vuosina tarpeellinen keino kompensoimaan puhdistettujen jätevesien vaikutuksia.

– Lehtoniemellä puhdistus on jo niin tehokasta, että tulee arvioitavaksi, tarvitaanko hapetusta enää jatkossa, hän toteaa.

Suurin osa fosforista kulkeutuu järveen Iisalmen ja Nilsiän reitin vesistöistä, jotka laskevat Kelloselän kautta Kallaveteen.

Maatalouden kuormaa voisi vähentää

Maataloudessa on toteutettu parin vuosikymmenen aikana mittava määrä vesiensuojelutyötä, mutta ravinnekuormitusta olisi tärkeää edelleen vähentää, jotta hyvä kehitys vesistöjen tilan kohentumisessa jatkuisi.

Tehokkaita keinoja ovat esimerkiksi lisäfosforin käytön vähentäminen nurmiviljelyssä, karjataloudessa syntyvän lietelannan sijoittaminen peltoon sekä rinteillä sijaitsevien peltojen muokkaa-minen vasta keväällä, jolloin kasvipeite suojaa niitä talven yli.

– Ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja kierrätys olisivat sekä maatalouden että vesistöjen etu. Myös kosteikoilla ja suojavyöhykkeillä voidaan vähentää vesistön kuormitusta, jos ravinteet ovat jo lähteneet liikkeelle pelloilta, Jukka Koski-Vähälä lisää. Koski-Vähälä korostaa, että maataloudesta aiheutuu aina vesistöihin huomattavasti enemmän ravinnekuormitusta kuin luonnontilaiselta alueelta. Siksi tavoitteet tulee asettaa realistisesti.

– 20–30 prosentin vähennyksellä olisi suuri merkitys vesistön tilaan, hän huomauttaa.

Miksi sinilevähavainnot lisääntyvät?

Kallaveden sinilevätilanne on ollut pitkään hyvä eikä laajoja levien massaesiintymisiä ole ollut. Viime vuosina silmämääräisiä sinilevähavaintoja on kuitenkin tullut aiempaa enemmän.

– Mistä tämä johtuu, se on vielä selvittämättä. Levämääriä on seurattu tehostetusti Kallaveden yhteistarkkailussa, Koski-Vähälä kertoo.

Kallaveden ravinnepitoisuudet eivät ole kohonneet, joten sinilevän lisääntyminen kertoo todennäköisesti järven sisäisistä prosesseista, kuten kalakannan muutoksista.

Jos särkikalat ovat järven kalakannassa enemmistönä, se lisää tutkitusti sinileväkukintoja. Kallavedessä särkikalojen määrän lisääntymistä ei ole selvityksissä kuitenkaan havaittu.

Järvivedestä puhdasta juomavettä

Kuopion Vesi valmistaa järvivedestä puhdasta juomavettä imeyttämällä sitä maaperään. Kaupunkialueen vesi tulee Jänneniemen ja Hietasalon vedenottamoilta, jotka sijaitsevat Juurusveden ja Kallaveden rannoilla. Maaperän kautta imeytetty vesi puhdistuu samankaltaisin prosessein kuin luontainen pohjavesi.

– Järvi tuottaa meille ”ekosysteemipalvelua”: puramme sinne puhdistetut jätevetemme ja saamme vastineeksi puhdasta raakavettä talousvedeksi.

Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus vuosina 2013–2015 vähensi Kallaveden ravinnekuormitusta ja paransi lähisyvänteiden happitilannetta entisestään.