Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Tuotantopäällikkö Markku Lehtolalle talousveden laatu on todella tärkeä asia. Hän on tehnyt väitöskirjansa talousveden mikrobiologiasta.

Veden maku

Kuopion talousvesi on tutkittua ja turvallista, mutta vuosittain tulee silti parikymmentä yhteydenottoa, jotka koskevat veden makua. Kaikki yhteydenotot kirjataan ja tarvittaessa tutkitaan, mutta koskaan ei ole löytynyt tapausta, jossa vesi ei olisi täyttänyt laatunormeja.

Kuopion talousvesi on tutkittua ja turvallista, mutta vuosittain tulee silti parikymmentä yhteydenottoa, jotka koskevat veden makua. Kaikki yhteydenotot  kirjataan ja tarvittaessa tutkitaan, mutta koskaan ei ole löytynyt tapausta, jossa vesi ei olisi täyttänyt laatunormeja.

Ylivoimaisesti yleisimmäksi yhteydenottojen  syyksi on paljastunut kloori.

– Näissäkin tapauksissa aistituntemus on yleensä lähinnä hajuaistin aiheuttama, sanoo tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Ihmisen makuaisti toimii siten, että ensin haistetaan, minkä jälkeen tämä tuntemus siirtyy helposti makuun.

– Totta on, että kloori voi tuoksua kahden, kolmen kilometrin säteellä Itkonniemen vesilaitoksesta. Kauempaa ei tule edes valituksia eikä se todellisuudessa ole siellä edes mitattavissa.

Kloori on Lehtolan mukaan Kuopion kaltaisessa suuressa kaupungissa turvallisuuden kannalta täysin välttämätön, koska se tappaisi tehokkaasti bakteerit, jos niitä joutuisi jostain syystä veteen. Kloori myös estää liiallista mikrobikasvua vesijohtoverkostossa.

– Vesilaitokselta lähtiessään vesi on tutkitusti puhdasta. Samoin säännölliset, lakisääteiset tutkimukset osoittavat jatkuvasti, että indikaattoribakteereita ei verkostossa ole, mutta kloorin käyttö on välttämätön varotoimi.

– Kloorin määrä on kuitenkin todella vähäinen. Maailman terveysjärjestön raja on viisi milligrammaa litrassa, mutta Kuopion Itkonniemen vesilaitokselta lähtevässä vedessä sitä on vain 0,4 milligrammaa, Markku Lehtola sanoo. 

Lämpötila vaikuttaa makuun

Makuasioista ei tunnetusti kiistellä, eikä sitä tee Kuopion Vesikään, vaan selvittää jokaisen palautteen.

– Otamme tarvittaessa näytteet ja tutkimme ne. Varsin usein olemme todenneet heti näytettä ottaessamme, että turhan lämmin vesi on syypää tunkkaisen makuun. Jänneniemen vedenottamolta lähtiessään vesi on noin 5–6-asteista. Itkonniemen prosessissa se jonkin verran lämpenee, mutta on runkoverkostossa korkeimmillaan elo-syyskuussa 13-asteista.

– Jos vesi vielä yön aikana seisoo talon putkistossa, se lämpenee edelleen, jolloin siihen voi tulla tunkkainen maku. Tähän auttaa reipas juoksuttaminen. Kun vesi viilenee, maku paranee. Tämän vuoksi jääkaappiviileässä vedessä on harvemmin makuongelmia, Markku Lehtola sanoo.

Mikään suuri kustannus ei juoksuttaminen ole. Kuopion Veden verkostopaineella vettä tulee hanasta noin 15 litraa minuutissa. Koska vähempikin juoksutus yleensä riittää, juoksuttaminen maksaa vain sentin verran.

Vesissä on eroja

Markku Lehtolalle talousvesi on koko työuran mittainen asia. Hän on tehnyt väitös-kirjansa talousveden mikrobiologiasta ja pitää myös dosentuuria Itä-Suomen yliopistossa aiheenaan talousveden turvallisuus. Kuopion Veden insinöörien ja teknisten osaajien joukossa Lehtola on siis luonnontieteilijä, joka ymmärtää hyvin, että veden makukeskustelua ei voi kuitata toteamalla teknisen kylmästi, että se on tutkittua ja turvallista.

Totta ei myöskään hänen mukaansa ole, että vesi ei maistu miltään tai että kaikki vedet maistuvat samalta.

– Vesissä on eroja. Sen tietää jokainen, joka esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle. Pienillä paikkakunnilla, joilla vesi on lähes käsittelemätöntä pohjavettä, se maistuu usein raikkaalta, koska sitä ei aina edes kloorata. Kuopion Veden ylläpitämillä pohjavedenottamoilla vesi desinfioidaan UV-valolla.

Älä lähetä vesinäytettä

Markku Lehtola korostaa, että palautteisiin  suhtaudutaan aina vakavasti, koska laatu on Kuopion Vedelle tärkeää.

– Vesinäytettä ei kuitenkaan kannata itse lähettää, koska me haluamme ottaa sen itse kaikkien standardien mukaisesti. Silloin tiedämme, että se täyttää kaikki ne kriteerit, joita laboratoriotutkimuksille on asetettu.

– Me otamme tarvittaessa näytteen myös useasta kohteesta, huoneistosta ja kiinteistön vesimittarilta. Tällöin selviää, onko kyse toimittamamme veden ongelmasta vai löytyykö syy mahdollisesti kiinteistön omasta putkistosta, Markku Lehtola sanoo.

Kun vesi viilenee, maku paranee. Tämän vuoksi jääkaappiviileässä vedessä on harvemmin makuongelmia.