Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Toimivan vesihuollon eteen tehdään töitä kilometrejä säästelemättä
Toimivan vesihuollon eteen tehdään töitä kilometrejä säästelemättä
Puhdistamoiden kunnossapito tekee Jari Savolaisen työstä liikkuvaa.

Toimivan vesihuollon eteen tehdään töitä kilometrejä säästelemättä

Jari Savolaisen päivästä puolet voi kulua auton ratissa. Seurasimme, millainen on Kuopion Veden etälaitosten prosessinhoitajan työpäivä.

Kun poikkeaa Viitostieltä itään tai länteen, huomaa nopeasti, että iso osa Kuopiota on peltoa, metsää ja pieniä taajamia. Kuopion väestöstä lähes viidennes asuu maaseutualueilla.

Vesihuollon kannalta se tarkoittaa, että vesihuoltoverkosto on laaja ja välimatkat yksiköiden välillä ovat pitkiä.

Kuopion Veden verkostoon kuuluu kolme etävalvottavaa puhdistamoa: Karttulan, Vehmersalmen ja Melalahden jätevedenpuhdistamot.

Jari Savolainen on toinen niiden toiminnasta vastaavista prosessinhoitajista. Siilinjärvellä asuva Savolainen kiertää viikoittain läpi etälaitoksia ja huolehtii, että niiden jäteveden puhdistusprosessit toimivat oikein.

Työ on liikkuvaa, vastuullista ja itsenäistä.

– Toimivaa vesihuoltoa pidetään itsestäänselvyytenä, vesi tulee hanasta ja häviää jonnekin. Sen eteen tehdään kuitenkin joka päivä töitä, Savolainen sanoo.

Käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen kertoo, että prosessinhoitaja voi omalla työpanoksellaan vaikuttaa puhdistusprosessien kehittämiseen.

– Jari on siinä mielessä hyvin aktiivinen, että hän miettii paljon prosessien toimintaa ja sitä, miten ympäristölupien mukaiset puhdistusvaatimukset täytetään ja useimmiten myös ylitetään. Hän ei tyydy hyvään tasoon.

Seurasimme Kuopion Veden ”lentävän prosessinhoitajan” työtä yhden työpäivän ajan.

Kello 7.00

Savolaisen työpäivä alkaa Siilinjärven jätevedenpuhdistamolta. Hän vaihtaa ylleen työvaatteet ja ottaa kahvikupillisen.

Ensimmäinen työtehtävä on katsoa valvomon järjestelmistä, että kolmella etälaitoksella on kaikki kunnossa. Häiriöitä ei näytä olevan.

Savolaisen työssä on varauduttava yllätyksiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi laiterikot tai häiriöt sähkönjakelussa.

– Aamulla ei töihin tullessa tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Kulkusuunta voi vaihtua kesken ajon, jos puhelin piippaa.

Esimerkiksi vuonna 2021 juhannusviikolla raju ukkosmyrsky pimensi Melalahden puhdistamon ohjelmistot ja oli aiheuttaa ylivuodon. Samaan aikaan vakava liikenneonnettomuus tukki liikenteen Jännevirran sillalla, mikä esti imuauton pääsyn puhdistamolle.

– Siinä oli riittävästi äksöniä yhdelle päivälle, Savolainen muistelee.

lumimaisema

Välimatkat etävalvottavien puhdistamojen välillä ovat pitkiä.

Toimivaa vesihuoltoa pidetään itsestäänselvyytenä, vesi tulee hanasta ja häviää jonnekin. Sen eteen tehdään kuitenkin joka päivä töitä.

Siilinjärven puhdistamo toimii hänen tukikohtanaan. Ennen vuonna 2020 tapahtunutta Kuopion ja Siilinjärven vesihuollon yhtiöittämistä Savolainen ajoi töihin Lehtoniemen keskuspuhdistamolle Kuopioon.

– Työmatka-ajoa tuli silloin Siilinjärveltä 35 kilometriä suuntaansa, joten tämä on ollut huomattava parannus. Työpäivä on lyhentynyt tunnilla.

Hän laskee, että vuodessa työajoa tulee 25 000–30 000 kilometriä. Parhaimmillaan puolet työpäivästä kuluu auton ratissa, jos paikan päällä vaadittavia huoltotoimia on useammalla puhdistamolla saman päivän aikana.

Tänään päivä näyttää etenevän ennakkosuunnitelman mukaisesti. Savolainen ottaa mukaan työläppärinsä ja tarkistaa, että hänen työautonsa takatilassa on kaikki tarvittavat työkalut ja välineet.

Sitten Volkswagen Caddyn keula kääntyy kohti päivän seuraavaa etappia.

1400 puhdistaminen

Jari Savolainen pesee lietekuivainta.

Kello 8.15

Savolainen parkkeeraa Melalahden jätevedenpuhdistamon pihaan Riistavedellä. Siellä käsitellään kaikki Riistaveden taajama-alueen jätevedet.

Puhdistamo on vesiyhtiön pienimpiä, sen asiakkaina on noin 1200 taloutta.

Ohjelmassa on rutiinityötä eli automaatiojärjestelmien toiminnan tarkastusta ja kunnossapitotehtäviä. Savolainen katsoo puhdistusprosessit läpi valvomosta ja pesee lietekuivaimen, anturit ja esi- ja jälkiselkeytyskourut.

Melalahden puhdistamolietteen käsittely uudistui vuoden 2024 alussa. Lietettä ei enää jatkossa kompostoida puhdistamon pihalla, vaan se kuljetetaan biokaasulaitokselle Kuopioon, jossa se hyödynnetään energiaksi.

– Muutos helpottaa minun työtäni, koska kompostointi vaatii lämpötilamittauksia ja raportointia viranomaisille.

Vanhat kompostikasat seisovat vielä pihamaalla. Ulkopuolinen urakoitsija huolehtii niiden koneellisesta kääntämisestä.

lietelava

Lietelava.

Savolainen tarkistaa lietekontin täyttöasteen. Kuivaamon järjestelmä toimii pääosin automaattisesti, mutta prosessinhoitajan on tehtävä viikoittaiset pesut, seurattava kontin täyttymistä ja tilattava kuljetus säännöllisin väliajoin.

Käsityötä vaaditaan myös itse jäteveden puhdistusprosessissa. Esimerkiksi veden happamuustasoa säädetään kemiallisesti. Vedessä on oltava sopivasti happea, jotta ravinteita hajottavat mikrobit voivat tehdä työtään. Kemikaaleja lisätään veteen käsin.

– Ainakin puolet työstä on käsityötä, Savolainen laskeskelee.

Toisinaan jätevedestä seulotaan talteen sinne kuulumattomia esineitä. Erikoisin Savolaiselle vastaan tullut on viiden euron seteli.

– Ihme kyllä, seteli oli tullut ehjänä läpi repijäpumpusta. Se on minulla tallessa hyllyllä.

Toisinaan jätevedestä seulotaan talteen sinne kuulumattomia esineitä. Erikoisin Savolaiselle vastaan tullut on viiden euron seteli.

Savolaisen mukaan jätevedenpuhdistus on melko haavoittuvainen prosessi. Ulkoiset tekijät, esimerkiksi kovat pakkaset, vaikuttavat herkästi jäteveden biologisen puhdistuksen toimivuuteen. Prosessinhoitajan on tunnettava riskit ja osattava reagoida häiriöihin nopealla aikataululla.

Savolaisen työssä vastuut ovat siis suuret. Toisaalta hän voi päättää työnkulustaan hyvin itsenäisesti.

– Kyllä tässä saa suunnitella omat työpäivänsä pitkälti itse. Yleensä liikun tien päällä itsekseni, paitsi jos on isompi remontti. Silloin voi olla työkaveri kyydissä.

valvomossa

Melalahden puhdistamon valvomossa.

Kello 12.00

Seuraavaksi Savolainen ajaa Kuopion Veden pääkonttorille Haapaniemelle. Siellä hän osallistuu muutosneuvotteluihin, joissa ovat edustettuina työnantaja ja työntekijät.

Savolainen on kokouksessa luottamusmiehen roolissa. Luottamustehtäviä on yleensä parina päivänä kuukaudessa.

Ulkopuolisilla ei ole kokoukseen asiaa, mutta Savolainen kertoo jälkeenpäin, että neuvotteluihin ei liittynyt dramatiikkaa ja ne sujuivat ”hyvässä hengessä”. Kokous on ohi noin puolessatoista tunnissa.

ulkosalla

Aamulla ei töihin tullessa tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.

Kello 14.15

Takaisin Siilinjärvellä ja kahvitauko. Sitten Savolainen tarkistaa jälleen puhdistamon valvomosta, että etälaitosten prosessit toimivat normaalisti.

Työpäivä alkaa olla paketissa.

Työntekijöillä on oikeus puhdistautumiseen työpäivän aikana. Siilinjärven puhdistamolla työntekijöiden käytössä on suihku ja sauna.

Savolainen ottaa työpäivän päätteeksi pikaiset löylyt ja käy peseytymässä.

– Työn laatu on sellainen, että tämä on tärkeä rutiini.

1400 seuranta

Vesinäytteet kulkevat mukana Savolaisen työautossa.

Kello 15.09

Savolaisen työpäivä päättyy. Hän laskee, että päivän aikana työauton mittariin kertyi 120–130 kilometriä. Se on hänelle tavanomainen määrä.

– Kaikin puolin rauhallinen päivä, hän summaa.

Savolainen suorittaa työnsä ohessa vesihuoltomestarin erikoisammattitutkintoa. Hän sanoo, että oman osaamisen kehittäminen kiinnostaa.

– Meillä eläköityy lähivuosina paljon porukkaa, joten saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, hän pohtii.

Nyt työhaalari jää naulakkoon. Savolainen hyppää omaan autoonsa ja lähtee kotimatkalle.

 

ajokilometrit

Vuodessa työajoa kertyy arviolta 25 000–30 000 kilometriä.

 tyopaivan lopuksi

”Rauhallinen päivä”, Savolainen summaa työpäivänsä lopuksi.