

Nenä kertoo veden lähteen
Kuopion Veden laboratoriomestari Maritta Tasken tunnistaa mausta ja hajusta, miltä Kuopion vedenottamolta vesi on peräisin.
Kun Kuopion Veden laboratoriomestari Maritta Tasken tulee aamulla töihin, ensimmäiseksi hän laskee lasiin vettä, nuuhkaisee ja maistaa. Työkaverit sanovat, että Taskenilla on Kuopion paras nenä – ainakin, jos puhutaan vesijohtoveden laadun arvioimisesta.
– Kyllä vesissä on eroja, vaikkei niissä olisi virheitä. Esimerkiksi rauta, kloori, kalkki ja orgaaninen aines jättävät veteen maun tai hajun, Tasken kertoo.
Maku- ja hajuvaihteluja voivat aiheuttaa esimerkiksi veden lähteen muutokset. Kun vedenottamoja huolletaan, tuotannossa saatetaan käyttää tilapäisesti enemmän järvivettä pohjaveden sijaan.
Tasken arvioi, että aktiivihiilisuodatus on parantanut selvästi talousveden makua Kuopiossa. Se otettiin käyttöön Itkonniemen vesilaitoksella vuonna 2021. Menetelmä tehostaa orgaanisen aineksen poistumaa talousvedestä.
Paljon käsityötä
Vaikka automatiikkaa hyödynnetään talousveden laadunvalvonnassa ja analysoinnissa paljon, myös ihmisen työpanosta tarvitaan.
Aistinvarainen arviointi on vain pieni osa Taskenin työtä Kuopion Veden puhtaan veden laboratoriossa. Laboratorio vastaa Kuopion Veden tuottaman talousveden omavalvonnasta, eli se tutkii Itkonniemen vesilaitoksen ja yhtiön vedenottamojen vesinäytteiden laatua. Näytteitä tutkitaan päivittäin.
Lasillisesta tavallista vesijohtovettä löytyy yllättävän monta tutkittavaa asiaa.
Kuopion Vesi raportoi verkostoon pumpatusta vedestä kuukausittain kaikkiaan 16:n eri ominaisuuden tutkimustulokset. Vedestä tutkitaan muun muassa bakteeri-, rauta-, ammonium- ja klooripitoisuudet sekä sameus, väri, kovuus ja happamuus. Valvontaohjelma on lakisääteinen.
– Näytteiden käsittelyssä on paljon käsityötä, Tasken sanoo.
Aistinvarainen arviointi on osa Maritta Taskenin työtä.
Tärkeä portinvartija
Omavalvonta on elintärkeä osa talousveden laadunvalvontaa, korostaa Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo vesihuoltolaitosten toimintaa ja talousveden laatua laitosten jakelualueilla. Kuopion Veden näytteitä tutkitaan säännöllisesti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratorioissa.
Kuopion Veden oma laborantti on kuitenkin se portinvartija, joka ensimmäisenä havaitsee mahdolliset poikkeamat vedenlaadussa ja ilmoittaa niistä tuotantoon.
– Omassa laboratoriossa tulokset saadaan nopeasti, ja sen ansiosta pysymme ajan tasalla vedenlaadusta, Lehtola sanoo.
Bakteereille nollatoleranssi
– Mikrobiologinen laatu on terveyden kannalta käyttöveden tärkein ominaisuus. Jos veteen pääsee taudinaiheuttajia, mahdollisuus vesiperäiseen epidemiaan on suuri, Lehtola kertoo.
Bakteerilaboratorion uuneissa pidetään vesinäytteitä, joihin on sekoitettu ravinteita bakteerien ruoaksi. Ravinteet ja sopiva lämpötila paljastavat, onko näytteissä koliformisia ja enterokokkibakteereja.
Niiden suhteen toleranssi on nolla, eli niitä ei saisi esiintyä talousvedessä lainkaan. Ne ovat yleensä merkki ulosteperäisestä saastutuksesta.
– Jos tämän laboratorion näytteet näyttävät vihreää, se tarkoittaa bakteerilöydöksiä, ja silloin ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, Maritta Tasken sanoo.
Laborantti ilmoittaa bakteeripitoisuudet välittömästi vedentuotantoon ja valvomoon, jonka jälkeen tieto lähtee tarvittaessa nopeasti vesiyhtiöstä viranomaisille ja edelleen vettä käyttäville kotitalouksille.
”Puhdistusprosessi toimii sitä paremmin, mitä vähemmän jätevedessä on siihen kuulumatonta ainesta.”
- Eeva Ruotsalainen, laborantti
Jokainen voi vaikuttaa
Laborantti Eeva Ruotsalainen tutkii puolestaan sitä, minkä laatuista vettä jätevesiviemäriverkoston kautta tulee puhdistamolle. Hän työskentelee Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailulaboratoriossa, jossa tutkitaan puhdistamojen jätevesinäytteet.
Lehtoniemessä tutkitaan esimerkiksi biologista hapenkulutusta ja vesistöjä kuormittavia ravinteita kuten fosforia. Puhdistusvaatimukset määritellään puhdistamojen ympäristöluvissa.
– Puhdistamojen prosesseja säädetään jatkuvasti, jotta päästään lupaehtoihin, Ruotsalainen kertoo.
Myös tavallinen kuntalainen voi vaikuttaa jäteveden laatuun.
– Ongelmajätteet ja ruoantähteet eivät kuulu vessanpönttöön. Puhdistusprosessi toimii sitä paremmin, mitä vähemmän jätevedessä on siihen kuulumatonta ainesta. Esimerkiksi vanhat ja käyttämättä jääneet lääkkeet pitäisi viedä apteekkiin ja jätteet kannattaa lajitella.
Bakteerilaboratoriossa tutkitaan veden mikrobiologista laatua.
