Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Vesi ei ole koskaan täysin steriiliä  
Vesi ei ole koskaan täysin steriiliä  
Luonnonvesi, vesijohtovesi ja pullovesi saattavat näyttää lasiin kaadettuna aivan samalta, mutta yhtä näistä vesilasillisista ei suositella nautittavaksi sellaisenaan. Luonnonvesissä  on paljon laatueroja.

Vesi ei ole koskaan täysin steriiliä  

 Juomakelpoisen veden ei tarvitse olla täysin steriiliä. Tärkeintä on, että vedessä ei ole raja-arvoja ylittäviä määriä terveydelle haitallisia kemiallisia aineita eikä mikrobeja. Millaisia laadullisia eroja on luonnonvesillä, talousvedellä ja pullovedellä? 

Luonnonvesi

(Ilmaista)

  • Luonnonvesiä ovat pintavedet, eli järvivedet, sekä pohjavedet kuten lähdevedet. '
  • Etenkin pintavesissä on suuria laatueroja. Pintavettä ei suositella juotavaksi sellaisenaan.
  • Luonnonvesien puhtauteen vaikuttavat ihmisten toiminta ja luonnon omat epäpuhtaudet.   
  • Kirkkaatkaan pintavedet eivät yleensä ole juomakelpoisia. Vedessä voi olla esimerkiksi norovirusta. 
  • Koska jätevesiä käsitellään tehokkaammin kuin ennen, on järvivesien laatu parantunut. 
  • Pohjavesistä valtaosa on puhdasta ja juomakelpoista. Koska pohjavesiä suojaavat maakerrokset ovat Suomessa melko ohuita, voi pohjavesiinkin päätyä terveydelle haitallisia kemiallisia aineita tai mikrobeja. Pohjavedessä on usein myös terveyden kannalta hyödyllisiä mineraaleja.
  • Puhdistamattomista pohjavesistä aiheutuu silloin tällöin esimerkiksi norovirusepidemioita. 
  • Omasta kaivosta juotava vesi on yleensä puhdistamatonta pohjavettä eli luonnonvettä. Kaivoveden laatu on hyvä tutkituttaa kerran vuodessa.

Talousvesi eli vesijohtovesi

(Kuopion Veden vesi maksaa 5,11 €/m3 eli 0,51 snt/l (hinta sisältää jätevesimaksun)

  • Suomen lainsäädäntö edellyttää, että talousvesi on terveydelle vaaratonta ja aistinvaraisesti kirkasta, hajutonta ja mautonta. 
  • Vesijohtovesissä on laadullisia vaihteluita alueittain. 
  • Pohjavesi on luonnonmukaisinta vettä, mutta jos sitä ei puhdisteta, mukana saattaa olla myös epäpuhtauksia. 
  • Pintavedestä tai tekopohjavedestä valmistettu talousvesi on aina puhdistettu saostamalla, suodattamalla ja desinfioimalla. 
  • Kuopion Vedellä myös pohjavesistä valmistettu talousvesi on puhdistettu ja desinfioitu ja sen pH on säädetty sopivalle tasolle. 
  • Mikrobien jälkikasvua vedenjakeluverkostossa pyritään hallitsemaan kloorilla. 
  • Vesijohtoveden heikoin lenkki on kiinteistön oma putkisto. Veteen voi kertyä bakteereita, kun se seisoo lämpimänä putkistossa.
  • Talousvettä on aina syytä juoksuttaa ennen sen käyttöä, kunnes vesi on kylmää ja raikkaan tuoksuista.

Pullovesi

(Edullisimmillaan pullossa myyty vesi maksaa 40 snt/l)

  • Pullossa myytävän veden laatuvaatimukset ovat samat kuin talousvedellä. 
  • Jos PET-muovista valmistettua vesipulloa säilytetään lämpimässä, mikrobien määrä alkaa kasvaa. Terveyshaittaa näistä mikrobeista ei kuitenkaan yleensä ole.
  • Koska kaupan pullovesi on pakattu alun perin steriiliin pulloon, se säilyy pitkiä aikoja juomakelpoisena myös lämpimässä. 
  • Pulloveden hinta on halvimmillaankin 80 kertainen vesijohtoveteen verrattuna. 
  • Pulloveden ostaminen lisää muovin kulutusta. 
  • Itse astiaan säilöttyä vettä ei ole suositeltavaa käyttää kuin muutama päivä. Esimerkiksi mökille kanisterissa viety vesi ei säily viikkokausia juomakelpoisena.
  • Viileässä ja pimeässä vesi säilyy hyvänä pidempään myös omassa astiassa, koska mikrobit tarvitsevat kasvaakseen lämpöä. 
  • Hiilihapotettu vesi säilyy parempana pidempään. 
  • Veden keittäminen on tehokas tapa poistaa mikrobit kotioloissa. 
  • Kestojuomapullo, jossa säilytetään vettä, on pestävä säännöllisesti mikrobikasvuston hillitsemiseksi.

Asiantuntijana Ilkka Miettinen, THL, johtava tutkija, mikrobiologia

iso pullovesi

Huolehdi kaivovedestäsi 

Oman kaivon vettä käyttävien on hyvä muistaa, että veden laatu kaivossa voi muuttua. Vanhojen kaivojen rakenteet kuluvat ja aiemmin tiiviiseen kaivoon voi ajan myötä tulla halkeamia, joiden kautta pohjaveteen voi päästä epäpuhtauksia. Etenkin keväisin tulvien aikaan voi pintavettä päästä kaivoon ja kaivon pohjavesi voi saastua. Kaivovedestä on hyvä tarkastuttaa vuosittain myös metalli- ja alkuainepitoisuudet, kuten nitraatti-, arseeni- ja fluoridipitoisuudet, joille on olemassa tietyt raja-arvot. Vaikka naapurin kaivon vesi olisi laadultaan hyvää, oman kaivon vedessä voi olla terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. 

Katso ohjeet oman kaivon ylläpidosta ja vesinäytteiden tutkimisesta:  thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/kaivovesi#tutki

Sadevettä ei kuulu juoda

Katoilta kerätty sadevesi ei ole koskaan juomakelpoista. Veteen kertyy katoilta esimerkiksi lintujen jätöksiä. Suoraan taivasalla kerätty sadevesi sisältää ainakin ilmakehän nokea. Jos sadevettä tai lunta joutuisi käyttämään ruoan valmistukseen, se tulisi keittää. 

Vältä legionellabakteerit

Legionellatartunnan voi saada hengittämällä saastuneen veden vesihöyryä, ei juomalla vettä. Bakteeri ei tartu ihmisestä toiseen. Riski legionellabakteerin kasvuun kiinteistön putkistossa kasvaa, jos vesi on 20– 50 asteista. Jotta legionellabakteeri ei kasva, kiinteistön putkistossa kulkevan kuuman veden lämpötilan tulee olla vähintään 55 astetta ja kuumavesisäiliöstä lähtevän ainakin 60 astetta. 

Lue lisää: thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa