Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Kysy vedestä 1/2023
Kysy vedestä 1/2023
Vesijohtoveden kuuluu olla raikasta ja hajutonta. Jos veden käytöstä on aikaa ja vesi on seissyt kiinteistön putkissa, kannattaa vettä juoksuttaa, kunnes se on taas raikasta.
Kysy vedestä

Kysy vedestä 1/2023

Kuinka veden laatu muuttuu vesijohtoverkostossa?

Kuopion keskeisellä kaupunkialueella talousvesi tulee Itkonniemen vesilaitokselta. Lähtökohta vedellä on siis sama riippumatta siitä, missä päin Kuopiota asuu. Esimerkiksi veden kalkkipitoisuus ei vaihtele Kuopion alueella.

Vesilaitokselta lähtiessään vesi on väritöntä ja kirkasta. Kun vesi saatetaan matkaan, siinä on kova paine ja siihen on liuenneena happea. Kiinteistön vesijohdoissa vesi lämpenee yleensä hiukan, ja kun vesi lasketaan hanasta, paine laskee ja happi lähtee vedestä kuplina pois. Hetken ajan vesi voi näyttää lasissa samealta tai harmaalta, mutta vesi kirkastuu pian.

Jos vesi on selkeästi esimerkiksi ruskeaa tai jos vesilasin pohjalle saostuu jotakin, on syytä olla yhteydessä vesilaitokselle. Veteen voi sekoittua verkostosta rautaa, mangaania tai humusta esimerkiksi isomman virtaussuunnan muutoksen takia. Välitöntä terveysriskiä ei näissä tilanteissa ole, mutta verkosto on puhdistettava, jotta vesi saadaan taas kirkkaaksi ja mauttomaksi.

Matkalla vesilaitokselta kiinteistöön vedessä tapahtuu jonkin verran muutoksia. Vesi kulkee Kuopiossa kaukaisimpaan verkoston osaan jopa viikon. Veteen lisätty kloori hajoaa verkostossa hiljalleen, sillä se on reaktiivinen yhdiste eli se reagoi muiden kemikaalien ja vesijohtoputkien pintojen kanssa. Kloorin määrä mitoitetaan vesilaitoksella niin, että veden laatu on hyvä viimeisimmässäkin määränpäässä. Vedestä otetaan näytteitä viikoittain vesilaitoksen lisäksi eri puolilla verkostoa. Olipa vedessä kloorin hajua tai ei, kaikki verkostosta tuleva vesijohtovesi on laadultaan yhtä hyvää ja täyttää terveysvaatimukset.

Muualla Kuopion Veden alueilla kuten Siilinjärvellä, Karttulassa, Nilsiässä, Vehmersalmella ja Maaningalla, vesi tulee eri jakelupaikoista. Näillä alueilla vesi on pohjavettä, joten veden valmistamisprosessiin ei kuulu monimutkaisia puhdistuksia eikä siinä käytetä klooria. Vesi desinfioidaan UV-valolla ja sen pH säädetään tarvittaessa oikealle tasolle. Muiden kuin Kuopion alueen verkostot ovat myös melko lyhyitä, joten veteen ei synny käytännössä mitään eroja sen matkalla vesilaitokselta kiinteistöille.

Mistä veden maku muodostuu?

Vesijohtoveden kuuluu olla mautonta ja hajutonta. Veden makuun vaikuttavat monet asiat raakaveden alkuperästä lähtien.

Pohjavesi on luonnostaan mautonta, mutta Kuopion kokoisessa kaupungissa pohjavettä ei riitä kaikkien käyttöön. Kuopion Veden jakelualueen pienemmillä paikkakunnilla talousvetenä käytetään UV-valolla desinfioitua pohjavettä.

Myös tekopohjavedestä tai pintavedestä valmistettu talousvesi on vesilaitokselta lähtiessään hajutonta ja mautonta. Itkonniemellä käytössä oleva aktiivihiilisuodatus poistaa vedestä tehokkaasti maku- ja hajuhaittoja.

Hyvistä käsittelyistä huolimatta vedessä voi ilmetä tarkalle maistajalle ja haistajalle pieniä sävyeroja.

Yksi veden hajuun ja makuun vaikuttava asia on kloori. Sen haju tai maku voi olla aistittavissa vedessä. Kuopiossa nämä haitat ovat vähentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Itkonniemen vesilaitoksella siirryttiin sidotun kloorin käyttöön kesällä 2021.

Olennaisimmat muutokset veden hajussa ja maussa syntyvät verkoston viimeisillä metreillä ennen veden käyttöä eli kiinteistön omissa putkistoissa. Kun vesi tulee kiinteistöön, se voi seistä ja lämmetä putkissa käyttämättömänä pitkäänkin, jolloin veteen voi tulla vierasta hajua tai makua. Vesijohtoveden kuuluu kuitenkin olla raikasta, joten jos vesi on tunkkaisen hajuista, tulee vettä juoksuttaa, kunnes se on taas raikasta.

Jos kraanavesi on selkeästi ruskeaa tai jos vesilasin pohjalle saostuu jotakin, on syytä olla yhteydessä vesilaitokseen.

 iso juha tiirikainen

Kysymyksiin vastasi Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Lähteenä lisäksi THL:n verkkosivusto