Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Jäteveden puhdistaminen on ympäristötyötä
Jäteveden puhdistaminen on ympäristötyötä
Jätevedenpuhdistuksen vastuualueen pian eläköityvä käyttöpäällikkö Jarmo Hiltunen ja tuotantopäällikkö Markku Lehtola kierroksella Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon puhdistusaltailla.

Jäteveden puhdistaminen on ympäristötyötä

Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon altaissa vesi pulppuaa ja virtaus tekee pyörrettä veden pintaan. Jäteveden puhdistus on monivaiheinen prosessi, jossa vesi puhdistetaan laskettavaksi takaisin osaksi luonnon kiertokulkua.

Jätevedenpuhdistus on monivaiheinen prosessi. Lehtoniemessä jätevedenpuhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa vedestä poistetaan kiinteä aines mekaanisesti välppäyksen ja hiekanerotuksen avulla. Tämän jälkeen veteen lisätään kemikaaleja, ensin pelkkää rautasuolaa eli ferrosulfaattia. Se saostaa vedessä olevan fosforin biofosforiksi, joka painuu selkeytysaltaiden pohjalle lietteeksi.

Prosessin seuraavassa vaiheessa veteen lisätään uudelleen ferrosulfaattia sekä kalkkia, minkä jälkeen alkaa biologisen puhdistuksen vaihe. Siinä jätevedestä saadaan poistettua orgaanista ainetta ja ammoniumtyppeä. Mekaanisen, kemiallisen ja biologisen puhdistuksen jälkeen, vesi kulkee hiekkasuodatuksen läpi. Puhdistettu jätevesi johdetaan 1,3 kilometriä pitkää purkuputkea pitkin Etelä-Kallaveteen.

Jätevedenpuhdistamon toiminnan optimointi on tärkeää. Puhdistamolla on käytössä jatkuvatoimisia mittalaitteita, jotka seuraavat veden laatua puhdistuksen eri vaiheissa. Näiden mittareiden avulla säädetään puhdistusprosesseja. Ympäristöluvan määräysten toteutumista seurataan ottamalla puhdistamolle tulevasta ja sieltä vesistöön johdettavasta vedestä näytteitä, jotka lähetetään tutkittavaksi ulkopuoliseen, puolueettomaan laboratorioon.

iso lehtoniemi 2

Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon puhdistusaltaiden geometriaa lintuperspektiivistä.

Kuopion Veden jätevedenpuhdistuksen vastuualueen pian eläköityvä käyttöpäällikkö Jarmo Hiltunen kertoo, että puhdistusprosessien säätöjä on tehty nyt pari vuotta. Syötettävien kemikaalien määrä ja prosessien vaatima sähkönkulutus optimoidaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

– Veden on täytettävä ympäristölupamääräysten vaatimukset, kun se päästetään luontoon. Lisäksi olemme saaneet aikaan merkittäviä säästöjä säätämällä puhdistusprosessia niin, että se toimii optimaalisesti, Hiltunen kertoo.

Kemiallisessa ja biologisessa puhdistusvaiheessa syntyvät lietteet johdetaan lietteen tiivistykseen ja kuivaukseen sekä edelleen mädättämöihin, joissa lietteestä syntyy biokaasua jätevedenpuhdistamon lämmön- ja sähköntuotantoon. Mädätyksestä jäljelle jäävä liete lähtee jatkojalostukseen ja se hyödynnetään muun muassa maanparannusaineena.

Puhtaalla asialla

Suomen vesistöjen nykyinen kunto on monilta osin tehokkaan jätevedenpuhdistuksen ansiota. Puhdistamoilla jätevedestä puhdistetaan esimerkiksi fosforia, joka on sisävesiemme merkittävin rehevöittäjä.

Jarmo Hiltunen kertoo, että jätevesien puhdistus on rehevöitymisen ehkäisyn kannalta nyt parhaalla mahdollisella tasolla.

Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon perustamisen aikaan, vuonna 1974, kuopiolaiset menivät laivalla Hietasaloon uimaan. Asutusten lähellä olevat rannat olivat täynnä jäteveden mukanaan tuomaa roskaa. Niissä vesissä ei kukaan uinut.

– Nopeasti, jo parin vuoden kuluttua Lehtoniemen puhdistamon toiminnan aloittamisesta, rannat olivat siistiytyneet.

Suunnitelma ”likaviemärilaitosta” varten tehtiin Kuopioon jo vuonna 1898. Vesilaitos perustettiin 1913, ja silloin aloitettiin viemäriverkoston rakentaminen. Jäteveden puhdistamiseen ryhdyttiin kuitenkin vasta paljon myöhemmin.

iso jatevedenpuhdistus 2

Vasemmalla on laitokselle tullut jätevesi, oikealla puhdistettu.

Liete hyötykäyttöön

Nyt vuonna 2023 Lehtoniemen läpi kulkee päivittäin 20 miljoonaa litraa jätevettä. Vesi puhdistetaan, ja sen seurauksena syntyy 6500 tonnia lietettä ja miljoona kuutiota kaasua vuosittain.

– Meillä on paljon jätevesipuolen kohteita ja olemme vesihuoltolaitoksella iso energian kuluttaja. Eniten energiaa kuluu jätevesien pumppauksiin sekä ilmastusaltaisiin eli jäteveden biologiseen puhdistukseen.

Lehtoniemessä jätevesilietteen mädätysprosessin lopputuloksena syntyy biokaasua ja lietettä. Biokaasu käytetään puhdistamon lämmön- ja sähköntuotantoon. Lehtoniemi on lämmön suhteen nykyään omavarainen ja myös sähköstä noin 70 prosenttia tuotetaan itse. Loppuliete toimitetaan jatkokäsittelyyn, joka toimitetaan jatkokäsittelyyn Gasumille.

Alueelliseen lietteen loppusijoituskilpailutukseen osallistui alueen puhdistuslaitoksia ja biojätteen toimittajia. Tavoitteena oli saada kaikille yhteinen lietteen jatkokäsittelypaikka. Kilpailutuksen seurauksena päädyttiin biokaasulaitokseen. Siellä liete hygienisoidaan, siitä tehdään kaasua ja jäljelle jäävä typpi käytetään edelleen teollisuudessa hyväksi.

 – Lietteen jatkokäsittelypaikan ratkaiseminen on ollut työurani isoimpia saavutuksia, Hiltunen kertoo.

iso lehtoniemi 4

Lietteen loppusijoituksen ratkaiseminen on Jarmo Hiltuselle työuran isoin saavutus.

Kiertotaloutta ja ympäristövastuuta

Euroopassa moni jätevedenpuhdistamo tuottaa nykyisin energiaa myös myytäväksi. Lehtoniemessä osa kaasusta joudutaan nyt välillä polttamaan soihdussa pois.

– Olemme tehneet useita selvityksiä ylijäämäkaasun hyötykäytöstä, mutta kaikki vaihtoehdot ovat olleet toistaiseksi hyötysuhteeltaan huonoja. On pohdittu muun muassa liikennepolttoaineeksi valmistamista tai kaukolämpöverkkoon ajamista, mutta kumpikaan ei olisi kannattava ratkaisu, Hiltunen kertoo.

Jos EU-tason suunnitelmat puhdistamoiden omavaraisuusvaatimuksista toteutuvat, Lehtoniemeen tarvitaan isompi kaasumoottori. Sen avulla puhdistamo voisi olla myös sähkön suhteen omavarainen.

Jätevedenpuhdistus on alana muutenkin kuin omavaraisuuden osalta murroksessa. Tulevaisuudessa esimerkiksi lääkejäämien ja muiden haitta-aineiden sekä mikrobien poistoon saattaa tulla EU-direktiivien myötä lisävaatimuksia.

Vedentuotannon tuotantopäällikkö Markku Lehtola ottaa vetääkseen myös jätevedenpuhdistuksen vastuualueen toiminnan Jarmo Hiltusen jäädessä eläkkeelle.

– Vesihuoltotoimintaan kuuluu paljon ympäristöasioihin liittyvää lainsäädäntöä, raportointia ja tiedotusta. Olemme perustaneet uuden toimenkuvan tätä työtä varten. Yhtiössä aloittaa toukokuun alussa ympäristöasiantuntija, jonka tehtäviin kuuluvat muiden muassa lainsäädännön seuranta ja viranomaisyhteistyö, raportointi sekä tiedottaminen, Hiltunen kertoo.

Ympäristöasiantuntijan avulla Kuopion Veden on mahdollista jatkaa ja kehittää vastuullista toimintaansa. Esimerkiksi Kuopion Veden jätevedenpuhdistamoiden tavoitteet puhdistetun veden laadulle pyritään pitämään aina hiukan vaadittua parempina.

iso jatevedenpuhdistus

Maaliskuun pakkasilla puhdistusaltaat höyrysivät, koska jätevesi on talvellakin ilmaa lämpimämpää.

iso jatevedenpuhdistus 3

Käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen valvoo prosessin toimintaa.

iso karaoke

Jarmo Hiltusen kotikaraoke on kovassa käytössä. Yksi Hiltusen bravuurikappaleista on ”Minun tieni”. 

iso karaoke 2