Historian havinaa 1/2022

Vesi näyttää voimansa ja sanoo asiansa – sattumia vesilaitostyössä vuosikymmenten varrelta.

Näyttävä alku vesilaitostoiminnalle

Kuopion kaupungin vesihuoltojärjestelmää on rakennettu vuodesta 1913 alkaen. Toiminnan alkuvaiheista ja pumppukoneiden käynnistyksestä uutisoi toki myös Savon Sanomat. Kun pääjohto oli marraskuisena lauantaina täytetty ensimmäistä kertaa vedellä, alkoi keskustassa näyttävä, mutta suunnittelematon tapahtumasarja, josta Savon Sanomat kirjoitti otsikolla ”Vedenpaisumukselta vältyttiin”:

”Sattuipa niin lystikkäästi, että kaupungintalon kohdalla Tulliporttikadulla oli pääjohtoon jäänyt epävarma paikka, josta vesi tavattoman suuren paineen takia alkoi puhua ulos, puhkaisi useita metriä̈ korkean maakerroksen ja alkoi työntyä̈ maan pinnalle. Tämä vika korjattiin kuitenkin maanantaita vasten yöllä, joten vältyimme vedenpaisumukselta tällä kertaa.”

Huuhanmäen vesisäiliö saatiin täytetyksi 10.11.1913. Seuraavana keskiviikkona ensimmäiset Tulliportinkadun talot liitettiin vesijohtoverkostoon.

Vedentulo ei pysähtynyt seipäällä

Vesijohdoissa tapahtuvat vauriot voivat aiheuttaa kiinteistöille suuriakin vahinkoja.

1950-luvulla Männistössä eräs isäntä oli korjaamassa talon vesijohtoa. Harmi vain hän ei muistanut sulkea veden tuloa, kiersi vain hanan kiinni ja pois paikoiltaan. Kun vesilaitoksen edustaja pääsi emännän hälyttämänä paikalle sulkemaan hanaa, huoneen lattialle tulvinut vesi eteni jo muihin tiloihin. Keskellä vedenpaisumusta seisoi talon isäntä valtavan pitkän seipään kanssa, tarkoituksenaan saada seiväs osutettua hanan reikään ja vedentulo näin loppumaan. Paine kuitenkin voitti miesvoiman.

Sota heikensi laadukkaan vesiputken

Kaupungin päävesijohdossa Itkonniemeltä Huuhanmäen vesisäiliölle vuodelta 1913 käytettiin saksalaista Mannesmann-putkea. Tämän kangaseristeisen, saumattoman rautaputken paras ominaisuus oli kestävyys: ohutseinäiseksi ja sileäpintaiseksi valssatun putken ympärille kääritty pikeen upotettu kangas suojasi sitä ulkopuoliselta korroosiolta. Sisäpuolella suojana oli pikikerros. Putki oli myös iskunkestävää, eikä hajonnut edes kaivausten yhteydessä. Vuoteen 1974 mennessä linjassa oli havaittu vain yksi pieni syöpymä, mikä osoitti linjan erinomaisen kestävyyden. Saksan hävittyä sodan putkimateriaalin laatu heikkeni, mikä näkyi myös kaupungin asukkaiden arjessa. Kuopioon toimitetusta romanialaisputkesta irtosi veden mukaan pikeä kaupunkilaisten pyykkeihin.

Kaivinkoneista miestyövoimaan

Sotien jälkeen kaivinkoneet tulivat nopeuttamaan ja helpottamaan vesijohtotyömaiden kaivuu-urakoita. 1940-luvun lopun viimeisinä pulavuosina pikkukaivurit lähetettiin kuitenkin työmailta pois, koska miehille piti olla töitä.