Esteettömyysvalinnat

Opettelua ison talon tavoille
Opettelua ison talon tavoille
Laitosmies Tuomo Kosonen, 57, (oik.) nauttii työn vaatimasta tarkkuudesta. Vapaa-ajalla Kosonen harrastaa monipuolisesti urheilua sekä toimii toimenpidepalkkaisena palomiehenä. Käyttömestari Risto Pitkäselle on mieluista päästä opettelemaan Lehtoniemen laitoksen toimintaa.

Opettelua ison talon tavoille

Kuopion Vesi Oy:n palvelukseen on siirtynyt Siilinjärveltä kunnostaan hyvää huolta pitäviä vesialan osaajia, joilla on ammattiylpeys ja motivaatio kohdillaan. Mielenkiintoinen työ vetää puoleensa tarkasta työstä pitäviä moniosaajia.

Kuopion Vesi Oy:n palvelukseen on siirtynyt Siilinjärveltä kunnostaan hyvää huolta pitäviä vesialan osaajia, joilla on ammattiylpeys ja motivaatio kohdillaan. Mielenkiintoinen työ vetää puoleensa tarkasta työstä pitäviä moniosaajia.

Siilinjärvestä Kuopion kupeessa on kasvanut isohko kunta. Asukkaita on reilut 21 600, ja väestö on nuorta ja koulutettua. Yhteydet Kuopioon ovat nopeat ja houkuttavan kokoisia omakotitalotontteja luonnon läheisyydessä on mukavasti saatavilla.

Siilinjärven vesihuolto toimi aikaisemmin kunnan teknisen viraston alaisuudessa. Henkilöstön vastuulla ovat olleet Siilinjärven alueen käyttö- ja kunnossapitotyöt sekä puhtaan veden että jäteveden puhdistuksen osalta. Siilinjärveltä Kuopion Veden palvelukseen siirtyi kuusi työntekijää ja noin 3500 vesi- ja jätevesiliittymää. Käyttömestarin lisäksi tiimiin kuuluu neljä laitosmiestä ja mittariasentaja.

Aikaisemmin teimme kaikki vähän kaikkea täällä Siilinjärvellä. Nyt työn vastuurajat ovat selkeämmät.
- Risto Pitkänen, käyttömestari

Käyttömestari Risto Pitkänen kertoo uuden alun olevan opettelua koko porukalle.

– Käytännön työhön ei isoja muutoksia ole tullut, samoja hommia täällä edelleen tehdään. Isolla organisaatiolla on kuitenkin omat toimintatapansa, joihin nyt opettelemme, Pitkänen kertoo.

Uuden äärellä

Vuodesta 2007 Siilinjärven kunnalla työskennelleen Pitkäsen kohdalla muutoksia työnkuvaan tuli eniten. Valvontatutkimusohjelmia ja riskikartoituksia tehdään nyt yhdessä. Tämä vähentää hallinnollista vastuuta ja paperitöitä.

Vastaavasti uusi työnantaja huomioi Pitkäsen kone- ja prosessipuolen kokemuksen. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo ja siihen kuuluvat pienemmät Karttulan, Vehmersalmen ja Melalahden jätevedenpuhdistamot siirtyivät Pitkäsen vastuulle.

– Suurin muutos omalta kohdaltani on se, että pääsen opettelemaan Lehtoniemen laitoksen toimintaa, teollisuuden palveluksessa asennustöissä ja työnjohdossa kannuksensa kerännyt Pitkänen kertoo.

siilinjarvi 4

Marko Tähtivaara, 42, kuvailee vesilaitostyötä tarkaksi ja pitkäjänteiseksi työksi. Miehellä on sähköasentajan koulutus ja jätevedenpuhdistamon hoitajan ammattitutkinto. 12 vuotta vesilaitoksella työskennelleen Tähtivaaran vapaa-aika kuluu perheen ja eläinten parissa.

Yhteinen osaamispääoma kaikkien käyttöön

Kuopion Vesi Oy on nyt yksi maan suurimpia vesihuoltoalan toimijoita. Kahden vesihuoltolaitoksen yhdistäminen tuo lisää varmuutta niin teknisesti kuin taloudellisesti.

– Aikaisemmin teimme kaikki vähän kaikkea täällä Siilinjärvellä. Nyt työn vastuurajat ovat selkeämmät, Pitkänen linjaa.

Siilinjärvellä hyödynnetään Kuopion Veden resursseja ja erikoisosaamista liittyen esimerkiksi sähköautomaatioon, joka on nykyään iso ja merkittävä osa vesilaitostoimintaa, sekä toimintavarmuuden turvaamiseen myös häiriötilanteissa.

Siilinjärven kunta hoitaa edelleen kaavoitusta ja katurakentamista, johon verkostorakentaminen kiinteästi liittyy. Jatkossa vesihuoltoverkostot rakennetaankin toiminnallisista lähtökohdista käsin, ei kuntarajojen mukaan. Tästä hyötyvät tietenkin myös kunnan asukkaat.

Siilinjärven vesihuollon järjestelmä

Vedenkulutus Siilinjärvellä on noin 2700 kuutiota vuorokaudessa, eli noin miljoona kuutiota vuodessa. Jakelualue on maantieteellisesti melko pieni ulottuen kirkonkylältä Vuorelan, Toivalan ja Jännevirran alueille. Haja-asutusaluille vesi toimitetaan vesiosuuskunnista.

Siilinjärvellä raakavesi otetaan pohjavedestä, jota pumpataan kolmesta paikasta. Vedenottamoista kaksi sijaitsee kirkonkylän alueella, kolmas Jälällä, jossa eteläisen Siilinjärven vesi myös käsitellään Vuorelan ja Toivalan asukkaille. Pohjoisen alueen vedenkäsittely tapahtuu vesilaitoksella Tarinaharjussa.

Siilinjärvellä raakavedestä poistetaan lähinnä rautaa ja mangaania.

– Siilinjärven vedessä on tavallista enemmän kalsiumkovuutta, joten raakavedelle tehdään laitoksella ”vedenpehmennys”. Verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-valolla, Pitkänen kertoo.

Rikkautena työn monipuolisuus

Työntekijöiden näkökulmasta Siilinjärven vesihuollon rikkautena on työn monipuolisuus ja vaihtelevuus laitoksen pienen henkilöstön vastatessa sekä jätevesistä että talousveden tuotannosta. Miesten mukaan peruskuvio työssä on ennustettava muttei yksitoikkoinen.

– Hanasta tuleva vesi on itsestäänselvyys ja äkkiä sen huomaa, jos toiminnassa on ongelmia. Näillä työvuosilla sitä kuvittelee tietävänsä, millainen työpäivä on tulossa. Jälkikäteen huomaa, ettei ihan tiennytkään, vapaa-aikaansa liikunnan ja mökkeilyn parissa viettävä Pitkänen nauraa.

Asiakkaiden suuntaan muutos näkyy tiedonhaussa ja laskuttajan vaihtumisessa. Tietoa haetaan nyt Kuopion Veden verkkosivuilta, eikä kunnalle enää soiteta liittymäasioissa.

siilinjarvi 7

Laitosmies Jari Lukin, 50, liikkuu tarvittaessa koko Kuopion Veden alueella. – Vedessä kiehtoo sama kuin töissä yleensäkin, halu tehdä hommat mahdollisimman hyvin, hän kertoo.

Urheiluhenkistä porukkaa

Siilinjärven henkilöstöä yhdistää kattavasti monipuolinen liikunnan harrastaminen ja jopa kilpailuhenkisyys. Porukassa harrastetaan raviurheilua, kelkkailua, alppilajeja ja lentopalloa. Listaan voi lisätä myös jälkikasvun myötä osaksi arkea tulleen junioriurheilun kirjavan lajikattauksen palloilulajeista mäkihyppyyn. Miehet viihtyvät myös luonnossa, salilla ja lenkkipoluilla.

Myös motivaatio työtä kohtaan on kohdillaan. Paperitehtaalta vesilaitokselle siirtyneellä laitosmies Jari Lukinilla esimerkiksi on sekä metalli- ja automaatiopuolen koulutus että koneasentajan paperit. Laitosmiehen työhön kuuluvat vesilaitoksen valvonta-, käyttö- ja kunnossapitotyöt pumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamojen osalta.

– Tällä alalla on hyötyä sekä sähkö-, metalli- että prosessipuolen osaamisesta. Olen huono kehumaan itseäni, mutta viihdyn hyvin vesilaitoshommissa ja haluan hoitaa työt aina niin hyvin kuin mahdollista, Lukin kertoo.

Työkaveri Marko Tähtivaaran mukaan alasta tekee mielenkiintoisen työn vaihtelevuus ja vesihuollon syyseuraussuhteet.

– Tämä on pitkäjänteistä työtä. Montaa muutosta ei voi tehdä yhtä aikaa, kun pitää seurata edellisen vaikutuksia, Tähtivaara tiivistää.

jere mustonen siilinjarvi

Mittariasentaja Jere Mustonen on Kuopion Veden nuorin työntekijä, mutta kokemusta ammattitöistä on jo kahdeksan vuotta. Jere viihtyy ihmisten parissa ja tekeekin unelmatyötään.

Sosiaaliset taidot tärkeitä

Kuopion Veden nuorin työntekijä on 26-vuotias mittariasentaja Jere Mustonen. Nuoresta iästä huolimatta miehellä on putkiasentajan töitä takana jo seitsemän vuotta ja päälle vuoden pituinen kokemus mittarien vaihdoista.

– Saatan ammentaa nykyiseen työhöni kaiken osaamisen asennushommista, mutta valttikorttini työpaikan saamiseen taisi olla hyvät sosiaaliset taidot, ihmisten seurassa viihtyvä Mustonen kertoo.

Nykypäivänä sosiaaliset taidot korostuvat alalla kuin alalla. Mustonen kutsuu itseään perusputkijantteriksi, mutta puhuu samassa lauseessa työelämässä tärkeästä ihmistenlukutaidosta ja sopeutumisesta asiakastyöhön. Mustonen vastaa koko Siilinjärven alueen mittarinvaihdoista.

– Mittariasentajana työskentelen päivittäin ihmisten kodeissa. On tärkeää osata lukea ihmistä hyvin ja tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa viemättä omalla persoonalla tilaa, tiivistää töiden ja nykyisen vaimon perässä Kuopioon muuttanut Mustonen.

Nuorta miestä on kiehtonut vesilaitostoiminta jo pitempään. Vuosi Siilinjärvellä näytti työstä ja työnantajasta kaikki puolet.

– Julkisella puolella työskenteleminen yllätti positiivisesti. Siilinjärvellä pidetään omista huolta ja hoidetaan asiat hienosti. Toivottavasti sama hyvä henki jatkuu, unelma-ammatissaan oleva Mustonen toivoo.

siilinjarvi 13

Laitosmies Erkki Roivaisen harrastuksiin kuuluvat metsästys, kalastus, marjastus ja kaikenlainen ympärivuotinen luonnossa liikkuminen.

Kokemuksen karttuminen työn parasta antia

Ensi vuoden toukokuussa eläkkeelle jäävä laitosmies Erkki Roivainen komppaa Mustosta. Roivainen pelasi nuorempana lentopalloa mestaruussarjassa ja päätyi urheilutaustan kautta kunnan leipiin vuonna 1979.

– Olin valmistunut moottoriasentajaksi ammattikoulusta. Oman kylän pojista haluttiin pitää huolta ja minulle tarjottiin työpaikkaa vedenpuhdistamolla. Urheilu kantoi hedelmää, Roivainen luonnehtii.

Kotikunnan palveluksessa ajan saatossa kertynyt kokemus on miehen mukaan työn parasta antia.

– Vesihuolto on tärkeä osa yhteiskunnan toimivuutta ja turvallisuutta. Työ on lakisääteistä, vastuullista ja tarkkaa ympärivuorokautista työtä ja varallaoloa vuoden jokaisena päivänä, kertoo Erkki Roivainen.

Tämä on lakisääteistä, vastuullista ja tarkkaa ympärivuorokautista työtä ja varallaoloa vuoden jokaisena päivänä.
- Erkki Roivainen, laitosmies

Tarkassa työssä maltti on valttia

– Puhdas vesi on kansalaisten peruselintarvike, ja meidän tehtävämme on huolehtia sen saannista, 38 vuotta Siilinjärven kunnalla uraa tehnyt Tuomo Kosonen, 57, tiivistää arkeaan.

Nuorempana Kosonen teki ensin palolaitoksella lomatuurauksia ja oli 15 vuotta Siilinjärven kunnalla autonkuljettajana, mistä siirtyi vesilaitokselle 23 vuotta sitten. Mies toimii edelleen palokunnan toimenpidepalkkaisena palomiehenä tehden 20–30 hälytysvuoroa vuodessa.

Puhdasvesipuolen ammattitutkinnon suorittaneen laitosmiehen päivät täyttyvät erilaisista kone- ja laitehuolloista ja tarkastuksista pumppaamoilla ja laitoksilla.

– Kyllä tässä ollaan paljon vartijoina. Työ on tarkkaa, virheet kertautuvat ja vahingot ovat sattuessaan suuria, joten parempi on pelata joka päivä varman päälle, Kosonen toteaa.

Siilinjärvi saa Kososelta täydet pisteet kunnan tarjoamista monipuolisista urheilumahdollisuuksista fiksujen yhteyksien päässä. SM-tasolla ikämiessarjassa alppihiihtolajeissa edelleen kisaavalle Kososelle Tahkovuori ja Kasurila tarjoavat erinomaiset harjoitusmahdollisuudet.

– Ainoa mitä täällä ei pysty treenaamaan, on syöksylasku, sanoo kolmesta viiteen kertaan viikossa liikkuva Kosonen. Kesäisin mies vetää Tarinassa 50 kierrosta golfia.

– Laji koukuttaa, sillä pieneen palloon ei saa kaikki sattumaan. Kentällä tulee myös käveltyä 500 km kesässä, Kosonen kertoo.

siilinjarvi 10

Käyttömestari Risto Pitkäsellä, 57, on kone- ja metalliteknikon koulutus ja pitkä kokemus prosessipuolelta. Aikaisempi projektityö ja työskentely monenlaisissa ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa on tuonut työntekoon joustavuutta, mitä tarvitaan vesilaitoshommissakin.