Satamatorin vesikioski rakennettiin 1880-luvun lopulla. Kuvassa olevan henkilön takana näkyy Satamakadun ja Minna Canthin kadun kulma.
Kaupungin puistoissa ja toreilla sijainneet vesikioskit olivat pieniä puurakennuksia, joista jaettiin vettä mukaan otettavaksi.
Kaupungin puistoissa ja toreilla sijainneet vesikioskit olivat pieniä puurakennuksia, joista jaettiin vettä mukaan otettavaksi.
Kunnallinen vesihuolto perustettiin alkujaan pääasiassa kunnallisen palolaitoksen takia, ei pelkästään kotitalouksien käyttöön. Kotitalouksien juomavesi nostettiin kaivosta tai lähteestä. Kaupungilla asioivien juomavedentarve ratkaistiin vesimyymälöillä, joita kutsuttiin vesikioskeiksi. Vesimyymälöitä perustettiin sinne, missä ihmiset liikkuivat ja kohtasivat, eli usein puistoihin ja toreille.
Somia pieniä puurakennuksia
Kirjoissa Aikamatka Kuopioon sekä Kuopion kaupungin rakennushistoria kuvatut vesikioskit olivat aumakattoisia, neliön muotoisia, kenties hieman huvilatyylisiä pieniä puurakennuksia.
Kuopion puistojen rakentaminen alkoi 1800-luvun lopulla. Snellmanin puiston kauniiden kannaistutusten, komeiden metsälehmusten sekä ja J.V. Snellmanin patsaan lisäksi puistoa koristi ainakin kaksi vesimyymälää, jotka sijaitsivat Piispankadulta Museokadulle johtavan keskikäytävän varrella. Niistä ensimmäisen rakensi Lignell & Piispanen vuonna 1883 Minna Canthin kadun puoleiselle sivustalle ja toisen leipuri Suonio vuonna 1895 Kauppakadun puolelle.
Kolme kioskia Väinölänniemellä
Väinölänniemi on kaupungin puistojen ohessa ollut suosittu vapaa-ajanviettopaikka jo 1860-luvun alusta saakka, jolloin kylpylätoiminta käynnistyi ensimmäisen kerran. Samoihin aikoihin valmistui myös Carl Magnus Dahlströmin suunnittelema kesäravintola Peräniemelle. Teatterihuoneen annista päästiin nauttimaan 1882. Väinölänniemellä janoisia palveli kolme kioskia; puistossa kylpylän edessä, kentän sisäänkäynnin ohessa sekä kentän reunalla urheilumajan kupeessa.
Oivallinen sijoituspaikka kioskille oli myös satamatorilla, josta laivaliikenne ylsi merelle saakka. Samalla vesipiste palveli viereisen Gustav Raninin rakentaman työläisten asuintalon asukkaita.