Veden fluoraus kaatui kansan vastustukseen

Kuopio lisäsi fluoria vesijohtoveteen vuosina 1959–1992. Se herätti paljon epäluuloja ja turhiakin pelkoja.

Tässä se nyt on, veden fluorinsyöttölaite, ainoa laatuaan Suomessa. Tällä koneella Kuopion vesijohtoveteen syötettiin viimeinen säkki fluoridikemikaalia 30.–31. joulukuuta 1992.

Kun radiossa kerrottiin, että veden fluoraus on nyt lopetettu, alle tunnin kuluttua tuli jo ensimmäinen soitto: kylläpä vesi maistuukin nyt hyvälle ja raikkaalle! Todellisuudessa fluoraamaton vesi ei ollut siinä vaiheessa edes lähtenyt vesilaitokselta, saati ehtinyt asiakkaiden vesihanoihin.

– Fluori on täysin hajuton ja mauton aine. Ei sitä pysty erottamaan, hymähtää käyttöpäivystäjä Väinö Räsänen, joka on työskennellyt Itkonniemen vesilaitoksella vuodesta 1984.

Vastustajien mielestä fluorattu vesi kuitenkin maistui ja haisi pahalle. Myrkyllistäkin se oli, tai ainakin terveydelle haitallista.

Totta onkin, että fluori on suurina pitoisuuksina ihmiselle vaarallinen aine. Kuopion vesijohtovedessä fluoria oli kuitenkin niin vähän, että se ei asiantuntijoiden mukaan aiheuttanut terveyshaittoja.

Lääkärit puolustivat fluorausta

Fluorin lisääminen juomaveteen aloitettiin Kuopiossa vuonna 1959. Sen ansiosta kuopiolaisten lasten ja nuorten hampaat saatiin kuntoon paljon ennen muuta Suomea.
Lääkärit ja hammaslääkärit olisivat halunneet jatkaa veden fluorausta: heidän mukaansa se oli edelleen tehokas, turvallinen ja taloudellinen tapa torjua hampaiden reikiintymistä.

Kaupunkilaisten vastustus oli kuitenkin niin suurta, että Kuopion kaupunginvaltuusto päätti lopulta lopettaa veden fluoraamisen. Päätös tehtiin marraskuussa 1990 pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen.

Perusteena oli, että Kuopio oli Suomen ja Pohjoismaiden kaupungeista ainoa, joka lisäsi vesijohtoveteen fluoria. Tämän koettiin leimaavan kaupunkia ikävästi, vaikka monessa muussa maailman kolkassa veden fluoraus jatkui ja jatkuu edelleen.

Lisäksi hammashoito oli 30 vuodessa kehittynyt niin, että veden fluorausta ei katsottu enää välttämättömäksi.

– Vaihtoehdoksi oli tullut fluoritabletit ja -hammastahnat, joten meidän ei tarvinnut enää haukien hampaita vahvistaa, Väinö Räsänen naurahtaa.

Valvontateknikko Jari Rissanen (vas.) ja vedentuotannon silloinen päällikkö vesihuoltokemisti Pentti Keränen.