Vettä luonnon ehdoilla

Kuopion Vesi ei pelkästään toimita terveellistä talousvettä ja puhdista jätevesiä joka ikinen päivä, vaan huolehtii päivittäisessä toiminnassaan myös Kuopion ainutlaatuisen luonnon ja vesistöjen suojelusta. Ympäristö on oleellinen osa toimintaa.

Kuopion Vesi ei pelkästään toimita terveellistä talousvettä ja puhdista jätevesiä joka ikinen päivä, vaan huolehtii päivittäisessä toiminnassaan myös Kuopion ainutlaatuisen luonnon ja vesistöjen suojelusta. Ympäristö on oleellinen osa toimintaa.

Ympäristöohjelmat ovat osa tämän päivän yritystoimintaa. Harvoin ne kuitenkaan sisältävät niin paljon konkreettisia tekoja ja päivittäistä toimintaa kuin Kuopion Vedellä. Ympäristöarvot ovat mukana kaikessa, mitä Kuopion Vesi tekee joka päivä ja joka ikinen tunti. Tämä tarkoittaa puhtaan veden tuotantoa ja sen toimittamista kuopiolaisille sekä jätevesien tehokasta puhdistamista.

Näiden lisäksi ympäristöohjelma sisältää pieniä ja suuria tekoja pohjavesien tutkimisesta ja suojelusta aina koekalastukseen, jossa yhteistyössä ammattikalastajien kanssa tarkkaillaan kalansaaliita, verkkojen likaantumista ja niin edelleen. Eli kaikkea sitä, mikä koskettaa jotenkin jokaista kuopiolaista sekä kauempana kauniin Kallaveden vesireittien varrella asuvia tai lomailevia.

– Tätä ei aina ymmärretä. Joskus jopa kuulee ihmisten ajattelevan, että me saastutamme vesistöjä, koska meillä on jätevedenpuhdistamoita, jotka laskevat puhdistetut jätevedet vesistöön. Entä, jos me emme puhdistaisi meidän kaikkien jätevesiä? Puhdistustoiminta on niin tehokasta, että tutkimusten mukaan Kallaveden tila on oleellisesti parantunut verrattuna 1970-luvun lopun tilanteeseen, jolloin vesistöt voivat huonosti, toimitusjohtaja Kirsi Laamanen toteaa.

Ympäristöasiat työllistävät suunnittelupäällikkö Marja Stjernaa (vas.), laatupäällikkö Kirsi Tähteä ja toimitusjohtaja Kirsi Laamasta.

Oikeita tekoja ympäristön hyväksi

Ympäristöarvot ovat osa jokaisen työntekijän toimintaa. Tällä kertaa saman pöydän ääreen näistä arvoista kerääntyivät keskustelemaan toimitusjohtaja Laamasen lisäksi suunnittelupäällikkö Marja Stjerna ja laatupäällikkö Kirsi Tähti.

Kaikkeen teolliseen toimintaan liittyy jossain määrin ympäristön rasittaminen. Energiaa kuluu ja haittoja väistämättä syntyy. Tämän vuoksi tarvitaan tekoja, joilla haitat minimoidaan tai jopa poistetaan tekemällä asiat oikein. Sen lisäksi voidaan panostaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti konkreettiseen suojeluun ja haittojen ennaltaehkäisyyn. Tätä kaikkea Kuopion Vedessä tehdään.

Koska vesi eri muodoissaan on toiminnan keskiössä, toimintaa voi lähestyä kolmen ydinasian kautta: pohjavesi, pintavesi ja purkuvesi. Pohjavesi on toiminnan edellytys, koska hyvänlaatuista raakavettä tarvitaan talousveden valmistukseen. Pohjavesi on myös edullisin raakaveden lähde, koska sen käyttäminen vaatii vain vähän toimenpiteitä, energiaa ja kemikaaleja. Siitä voisi perustellusti sanoa, että se on lähempänä luomua, kuin muut sinänsä täysin laadukkaan raakaveden lähteet. Pintavesillä taas tarkoitetaan yhteisiä järviä ja jokia ja purkuvesillä taas puhdistettuja jätevesiä.

Suojeluohjelma jo vuonna 1990

Pohjaveden suojelulla on Kuopiossa pitkät perinteet. Ensimmäinen pohjavesien suojelusuunnitelma valmistui Kuopiossa jo 1990-luvun alussa, jolloin ympäristöhallinto myös luokitteli kaikki pohjavesialueet. Ympäristönsuojelun kannalta merkittävää oli, että samassa yhteydessä pohjavesialueet otettiin huomioon Kuopion maankäytön suunnittelussa. Pohjavesialueet merkittiin kaavoihin suojelumääräyksineen, kun Kuopioon laadittiin koko silloisen kunnan kattavat ranta- ja maaseutualueiden yleiskaavat. Maankäytön suunnittelu onkin pohjavesien suojelussa kaikkein tärkein väline.

– Sen avulla voidaan tehokkaasti ja sitovasti ohjata pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot kokonaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, Marja Stjerna sanoo.

Talousveden saatavuuden kannalta Kuopion tilanne on erittäin hyvä. Koko Kuopion alueen pohjavesivarantojen antoisuudeksi on arvioitu noin 90 000 kuutiota vuorokaudessa, mutta käytössä tästä määrästä on tällä hetkellä vajaat 20 000 kuutiota.

Yleiskaavojen lisäksi Kuopiossa on 2000-luvulla annettu pohjavesialueiden suojelua koskevia määräyksiä myös rakennusjärjestyksessä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä. Kunnallisilla määräyksillä voidaan ohjata pohjavesialueille jo sijoittunutta toimintaa niin, että pohjaveden pilaantumisvaara voidaan estää kokonaan tai sitä voidaan merkittävästi vähentää. Keinoina ovat rakenteelliset ja tekniset suojatoimenpiteet.

Uusi suojeluhanke vuosina 2013–2014

Pohjavesien suojelu on jälleen ajankohtainen asia Kuopiossa, koska kaupungin uusi suojelusuunnitelmahanke toteutettiin vuosina 2013–2014. Tässä yhteydessä edellinen suunnitelma päivitettiin ja laadittiin omat suunnitelmat myös niille pohjavesialueille, jotka ovat kuntaliitosten myötä liittyneet Kuopioon. Suunnittelu ei koskenut Maaninkaa, koska siellä oli jo laadittu omat suunnitelmat.

Hankkeessa oli mukana 26 pohjavesialuetta, joista Kuopion Veden vedenottoalueita on kahdeksan. Tämän lisäksi Maaningalla on kolme pohjavesialuetta, joista kaksi on vedenottokäytössä.

– Talousveden saatavuuden kannalta Kuopion tilanne on erittäin hyvä. Koko Kuopion alueen pohjavesivarantojen antoisuudeksi on arvioitu noin 90 000 kuutiota vuorokaudessa, mutta käytössä tästä määrästä on tällä hetkellä vajaat 20 000 kuutiota, Kirsi Tähti kertoo.

Kuopion Vesi oli suojeluhankkeessa tiiviisti mukana ja vastasi mm. suojelusuunnitelman yleisen osan laatimisesta sekä aluekohtaisista suunnitteluista. Suunnitelmat olivat nähtävillä vuoden 2014 lopulla.

Pohjavedet hyvin turvassa

Kuopion vedenottotoiminnan kannalta suojelullinen tilanne on hyvä. Pohjavedet ovat melko hyvin turvassa. Kaupungin päävedenottamot ovat Jänneniemessä ja Hietasalossa eikä niiden lähialueilla ole merkittäviä riskitoimintoja. Kiitos tästä kuuluu kaupungin maankäytön suunnittelulle ja erityisesti yleiskaavoitukselle, jossa pohjavesien suojelutarpeet on otettu hyvin huomioon.

Suurimmat haasteet ovat Nilsiässä, missä koko keskustaajama sijoittuu pohjavesialueelle. Lisäksi Karttulassa riskinä on laajaalainen maa-ainesten otto.

Pohjavesialueita uhkaavia riskitoimintoja ovat ennen muuta kaikki öljy- ja polttoainesäiliöt, sähkönjakelumuuntajat, huoltoasemat, liikenne, pilaantuneet maa-alueet sekä maatalous. Nämä asiat koskevat yritysten ohella yksityisiä ihmisiä. Myös heistä riippuu, ovatko pohjavedet turvassa. Pohjavesi muodostuu sateesta imeytymällä maaperän läpi ja maa-alueiden käytöllä on suurta merkitystä pohjaveden puhtaana pysymisen kannalta.

Jänneniemi ja Hietasalo ovat kaupungin päävedenottamoalueita.