Esteettömyysvalinnat

Skip to main content
Verkostohuuhteluissa vesi syöksyy suurella paineella, jonka käsittelyä helpottaakseen putkiasentaja Risto Räsänen käyttää Kuopion Vedellä kehitettyä pressumaista, laajaa putkea.

Verkostosta pidetään huolta

Vesilaitoksen verkosto kasvaa vuosittain noin 10 kilometriä. Vanhaa verkostoa saneerataan ja myös puhdistetaan huuhtelemalla.

Vesilaitoksen verkosto kasvaa vuosittain noin 10 kilometriä. Vanhaa verkostoa saneerataan ja myös puhdistetaan huuhtelemalla.

Kuopion Veden mittava verkosto on oiva osoitus toiminnan täyden palvelun luonteesta.

– Vesijohtoverkosto kuljettaa puhdasta vettä vesilaitokselta kuluttajille ja jätevesiverkosto huolehtii käytetyn veden keruusta ja kuljettamisesta puhdistamolle puhdistettavaksi. Niiden rinnalla kulkevat myös hulevesiverkostot. Niiden tehtävänä on kerätä sadevesiä, jotta ne eivät turhaan rasittaisi jätevesipuhdistamoita ja lisäisi näin kustannuksia, verkostopäällikkö Kari Kuosmanen toteaa.

Kattavaa verkostoa on Kuopiossa rakennettu jo yli sadan vuoden ajan. Uutta syntyy jatkuvasti sitä mukaa kun kaupunkiin tulee uusia asuinalueita. Huollettavien verkostojen määrä kasvaa myös kunta-liitosten myötä. Vehmersalmen, Karttulan ja Nilsiän jälkeen on vuorossa Maaninka vuonna 2015.

– Verkostojen pituus kasvaa rakentamisen myötä keskimäärin kymmenen kilometriä vuodessa. Tämän vuoden uusia kohteita ovat Pirttiniemi ja Lehtoniemi. Uudisrakentamisesta johtuva verkoston rakentaminen vie tänä vuonna noin kaksi miljoonaa euroa. Sen lisäksi saneeraamme vanhaa verkostoa noin puolellatoista miljoonalla eurolla.

Summat ovat Kuosmasen mukaan normaalia alhaisemmat, mikä johtuu suurista laitoshankkeista. Kuopion Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka rahoittaa itse oman toimintansa liittymis- ja käyttömaksuilla. Sen vuoksi investointeja on tasapainotettava eri kohteiden kesken. Vanhan verkoston saneerauksista ei kuitenkaan voi liikaa tinkiä, koska verkosto on arvokas pääoma, jota ei saa päästää rappeutumaan. Laskennallisesti verkostossa olevan pääoman arvo on noin 700 miljoonaa euroa.

Saneerausvelka kurissa

Saneerausvelka on vesilaitosten alalla yleisesti tunnettu valtakunnallinen ongelma. Kuopiossa tilanne on ollut jopa keskimääräistä parempi, joskin viime vuosien suuret hankkeet ovat pakottaneet jonkin verran tinkimään saneerausvauhdista.

– Kymmenisen vuotta sitten, kun verkostojemme kuntoa kartoitettiin, tilanteemme oli jopa positiivinen. Varsinaista saneerausvelkaa ei ollut lainkaan ja lähes kaikki ennen 1950-lukua rakennetut verkostot onkin jo kertaalleen uusittu.

Vesi- ja viemäriverkostoon sidottua, noin 700 miljoonan euron pääomaa on ylläpidettävä saneeraamalla.

– Verkostojen rakentaminenhan alkoi Kuopiossa 1913. Kuriositeettina voin kertoa, että edelleen on käytössä silloin rakennettu halkaisijaltaan 300 millimetrin vesijohto Itkonniemeltä Huuhan säiliölle osilla Tulliportinkatua ja Huuhankatua, Kari Kuosmanen kertoo.

– Vesijohtojen kestävyys riippuu putkimestareiden Ilkka Malon ja Jouko Kestin mukaan sekä maaperästä että materiaaleista ja lisäksi työn laadusta. Vanhimman osan kestävyyteen on ensiluokkaisen materiaalin lisäksi vaikuttanut myös erittäin huolellinen työ.

– Hyvään työhön ja hyvien materiaalien käyttöön pitää tietenkin jatkuvasti panostaa. Verkostossa olevien ongelmien syynä ei kuitenkaan ole piittaamattomuus, vaan se, että sotien jälkeen markkinoille tuli huonoja materiaaleja. Esimerkiksi nk. harmaa valurauta ei ollut tasalaatuista, Ilkka Malo kertoo. Sen lisäksi maaperän aggressiivisuus syövyttää paikoitellen metalliputkia, joissa ei ole hyvää suojaavaa pintakerrosta.

Samalla kaivamisella

Verkostojen saneeraukset pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan samassa yhteydessä, kun katuverkostoa uusitaan. Näin saadaan huomattavia kustannussäästöjä eikä aiheuteta turhia liikenneongelmia kaupunkilaisille.

– Aina se ei kuitenkaan onnistu, vaan joudumme käynnistämään verkostourakan, jos on esimerkiksi sattunut putkirikko tai jos verkoston kuntokartoituksesta saatu tieto edellyttää nopeaa toimintaa. Verkoston kuntoa selvittäviä tutkimuksia tehdään monin eri tavoin, esimerkiksi kuvauksin, kuunteluin tai verkostovuotoja kartoittaen, Kari Kuosmanen kertoo.

Hänen mukaansa lähivuosien merkittävimmät saneerauskohteet vesijohtojen puolella ovat Itkonniemen ja keskustan alueella sekä sen ympäristössä. Viemärien saneerauksissa keskitytään vuotovesien vähentämiseen.

Vesi- ja viemäriverkostojen rakentamisen tekee urakoitsija, sillä omaa henkilökuntaa ei tätä tarkoitusta varten Kuopion Vedellä ole.

– Tämä on taloudellisesti järkevämpää. Oma organisaatiomme tekee vain tonttiliittymiä ja tietenkin vesimittareiden asennukset. Kaikissa urakoissa meillä on kuitenkin aina oma valvoja, joko Ilkka Malo tai Jouko Kesti, Kari Kuosmanen kertoo.

Maanalainen maailma

Vesi- ja viemäriverkostojen maailma on 2,5 metrin syvyydessä risteilevä moninainen labyrintti. Puhtaat vedet kulkevat erikokoisissa putkissa, jotka ovat halkaisijaltaan 100:sta 600 millimetriin. Materiaalina ovat teräs, valurauta sekä erilaiset muovit. Hulevesiviemärit saattavat olla halkaisijaltaan jopa 1,6 metriä. Jätevesiviemäreiden koot vaihtelevat niin ikään ja materiaalina voi edellisten lisäksi olla myös betoni.

Kuopion Veden maanalainen maailma koostuu erikokoisista putkista, jotka muodostavat noin 1500 kilometrin labyrintin.

Kuopion Vesi vastaa tästä maanalaisesta maailmasta koko verkoston laajuudelta aina tonttiliittymälle, joka on tontin rajalla. Siitä alkaa kiinteistön vastuu. Vastuun rajaaminen tontin rajalle on kiinteistön omistajalle edullinen, koska hän ei joudu maksamaan katujen kaivamisesta, kuten monissa Suomen kaupungeissa. Tämä on ajankohtaista mm. hulevesiverkostoja rakennettaessa.

 

VERKOSTOFAKTAT

  • Kuopion Veden toiminta-alueella on verkostoja noin 1 500 kilometriä.
  • Uutta rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä.
  • Huollettavien verkostojen määrä kasvaa kuntaliitosten myötä.
  • Verkoston laskennallinen pääoma-arvo on noin 700 miljoonaa euroa.
  • Saneerauksiin kuluu vuosittain noin 2 miljoonaa euroa.
  • Uudisrakentamiseen kuluu vuosittain noin 2 miljoonaa euroa.