Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

2/2021

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Jätevesitutkimuksilla tietoa epidemioiden leviämisestä

Jätevettä tutkimalla voidaan tulevaisuudessa päästä uusien taudinaiheuttajien ja niiden synnyttämien epidemioiden jäljille. THL:n koronan jätevesitutkimukset kertovat jo nyt viruksen levinneisyydestä jopa ennen kuin se näkyy terveydenhuollossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkoi tutkia koronaa jätevedenpuhdistamoiden jätevesistä keväällä 2020. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2012 aloitetun huumejäämien jätevesitutkimuksen kokemusta. Kun koronatutkimus osoittautui hyödylliseksi, THL alkoi kartoittaa jätevesitutkimuksen mahdollisuuksia taudinaiheuttajien osalta laajemmin.

Suurin osa jätevedenpuhdistamoiden tutkimuksista liittyy kuitenkin edelleen ympäristöluvassa määrättyjen ehtojen toteutumiseen.

– Mittaamme esimerkiksi ravinteiden määrää, ammoniumtyppeä ja fosforia. Lähetämme näytteitä myös ulkopuoliseen laboratorioon, jossa tutkitaan sekä tulevan jäteveden että ympäristöön lähtevän puhdistetun jäteveden laatu, kertoo Kuopion Veden käyttöpäällikkö Jarmo Hiltunen.

iso nayte 02

iso nayte 06

Näyte lähtee tutkittavaksi Kuopion THL:ään. Sinne saapuu näytteitä eri puolilta Suomea.

Huumejäämät eivät valehtele

Kuopion Lehtoniemen keskuspuhdistamo on ollut mukana huumejäämien tutkimuksessa alusta asti eli pian kymmenen vuotta. Jätevesistä saatua tietoa huumemääristä käytetään esimerkiksi poliittisten päätösten tueksi sekä päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

– Tutkimustemme etu on, että ne eivät valehtele. Huumejäämät jätevedessä kertovat todellisista käyttömääristä, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää.

Valtakunnallisessa tutkimuksessa on mukana 27 kaupunkia. Muutamista kaupungeista näytteitä kerätään vuosittain keväällä ja syksyllä, muualla keräykset tehdään parillisina vuosina. Helsingin Viikinmäen puhdistamolta keräyksiä on tehty kaksi kertaa kuukaudessa jo vuodesta 2013 lähtien, nyt mukana pitkäaikaisseurannassa ovat myös Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu.

Näytteistä tutkitaan amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin käyttöä. Kannabiksen käytön tutkimiseen ei tällä hetkellä ole luotettavia mittauskeinoja.

Tällä hetkellä jätevesitutkimuksemme kertoo tarkimman tiedon koronan alueellisesta tilanteesta.
Anna-Maria Hokajärvi, THL:n tutkija

Jätevesitutkimusten mukaan huumeiden käyttö on kasvanut Suomessa moninkertaiseksi vuodesta 2012. Kuopiossa huumeiden käyttö alkoi lisääntyä merkittävästi vuonna 2018.

Koronan ja koronarajoitusten vaikutusta huumeiden käyttöön selvitettiin vuonna 2020 tekemällä kaikissa tutkimuskaupungeissa kaksi ylimääräistä keräystä. Kuopiossa mitattiin korkeimmat pitoisuudet juuri ennen koronarajoituksia maaliskuussa 2020.

– Sen jälkeen tuli pientä laskua sekä Kuopiossa että muualla Suomessa. Nyt määrät ovat alkaneet taas kasvaa monissa kaupungeissa, Kankaanpää kertoo.

iso nayte 11

Lehtoniemen jätevesinäyte päätyy Kuopion THL:n tutkimusanalyytikko Tarja Rahkosen ja tutkimusanalyytikko-opiskelija Mirka Korhosen analysoitavaksi.

Jätevedellä koronan jäljille

Koronatutkimusta varten näytteitä kerätään 14 jätevedenpuhdistamolta viikoittain tai joka toinen viikko. Näytteistä tutkitaan koronaviruksen geeniperimää eli RNA:ta. Elävästä viruksesta ei toistaiseksi ole saatu selkeitä havaintoja.

Kun jätevesitutkimus kertoo koronaviruksen lisääntymisestä, tilanteesta tiedotetaan tartuntataudeista vastaavia tahoja, jotka voivat hyödyntää tietoa esimerkiksi päätöksissään alueellisista rajoituksista.

– Tällä hetkellä jätevesitutkimuksemme kertoo tarkinta tietoa koronan alueellisesta tilanteesta, koska testausstrategian muutoksen jälkeen koronanäytteitä otetaan ihmisiltä entistä harvemmin, kertoo THL:n tutkija Anna-Maria Hokajärvi.

iso nayte 08

Tutkimusanalyytikko Tarja Rahkonen konsentroi näytteen pienempään tilavuuteen biosuojakaapissa.

Koronatutkimus herätti kiinnostuksen

THL:n koordinoima ja Suomen Akatemian rahoittama WastPan-hanke, jossa myös Kuopion Vesi on mukana, sai alkunsa koronatutkimuksen innoittamana. Vuoden 2020 lopulla alkaneessa hankkeessa etsitään jätevedestä taudinaiheuttajia, esimerkiksi suolistoperäisiä bakteereita.

– WastPanin tavoitteena on kehittää varhaisvaroitusjärjestelmä, jolla voitaisiin ennakoida alueellisia epidemioita tai mahdollisesti löytää uusi taudinaiheuttaja jopa ennen kuin siitä on tietoa terveydenhuollossa, Hokajärvi kertoo.

Vaikka huumeiden käyttöä on tutkittu jätevesistä pian kymmenen vuoden ajan, on jätevesien hyödyntäminen tutkimuskäyttöön ollut muuten vähäistä. Hokajärvi odottaa nyt kiinnostuneena, mitä WastPan-hanke tuo tullessaan.

– Jätevesitutkimusta voidaan varmasti hyödyntää tulevaisuudessa moniin eri tarpeisiin. Ennen kaikkea se on hyvä apuväline kertomaan yleistilasta.

Kuopion Veden Jarmo Hiltunen yhtyy ajatukseen. Vesilaitos on tehnyt jo ennen WastPan-hanketta yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa, jonne perustettiin 2,5 vuotta sitten jätevesiprofessuuri.

– Koronan myötä jätevesitutkimuksen mahdollisuuksiin on herätty. Näiden tutkimusten merkitys tulee varmasti kasvamaan jatkossa, Hiltunen sanoo.

iso nayte 12

Tutkimusanalyytikko-opiskelija Mirka Korhonen kerää konsentroidut näytteet sentrifugiin, joka suodattaa näytteet.

Teksti: Marjaana Tunturi
Kuvat: Matias Honkamaa

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa