Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

1/2021

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Huomaatko muutoksen hanaveden laadussa?

Uudet tehokkaat vedenkäsittelyprosessit parantavat talousveden laatua entisestään Kuopion keskeisellä kaupunkialueella.

Jäästä vastikään vapautuneet Kallaveden laineet liplattavat kevyesti Hietasalon saaren rantaan. Pinnan alla katseilta piilossa muodostuu noin kolmannes tekopohjavedestä, josta kuopiolaisten hyvälaatuinen talousvesi tuotetaan. Loput kaksi kolmannesta ovat peräisin Jänneniemen vedenottamolta linnuntietä noin 15 kilometrin etäisyydellä Itkonniemen vesilaitokselta. Molempien raakavesilähteiden vesi johdetaan puhdistettuna verkostoon.

Tekopohjavesiprosessi muistuttaa pohjaveden muodostumista. Rantaimeytyksessä järvivesi imeytyy pikkuhiljaa maaperään hiekkaisten maakerrosten läpi ja suotautuu luonnon omassa puhdistusprosessissa laadultaan pohjaveden kaltaiseksi. Kuopion alueella pohjaveden antoisuus ei yksin riitä alueen tarpeisiin, joten tekopohjavedellä saadaan lisättyä vesimäärää.

– Suotautumisessa maaperä poistaa järvivedestä tehokkaasti mikrobeja ja humusta, mutta vie samalla vedestä happea. Hapeton vesi puolestaan liuottaa itseensä maaperästä rautaa ja mangaania, joita pitää poistaa vedenkäsittelyssä, kertoo Kuopion Veden vedentuotannon tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Kuopion Vesi tarvitsee raakavesilähteistään isoja määriä tekopohjavettä, sillä kaupunkilaiset käyttävät kaikkiaan noin 17 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Määrä vaihtelee päivittäin; arkisin vettä kuluu enemmän kuin viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Maaseututaajamissa Vehmersalmella, Karttulassa, Melalahdessa, Nilsiässä, Maaningalla ja Juankoskella juodaan pohjavettä, joka on peräisin paikallisilta vedenottamoilta. Siilinjärvellä vesi tulee kahdelta vedenottamolta kirkonkylälle ja Vuorela-Toivala -alueelle yhdeltä ottamolta. Myös niiden vesi on pohjavettä.

1400 kayttoinsinoori ja tornit

Käyttöinsinööri Veijo Hyvärinen ja alumiinisulfaatti- ja kalkkitornit.

Tekopohjavesillä on eroja

Rantaimeytyksen periaate on sama niin Jänneniemessä kuin Hietasalossa, mutta Lehtola kuvaa jälkimmäisen vedenottamon luonnollista puhdistusprosessia hieman vaillinaiseksi.

– Tekopohjaveden imeytymisaika ja -matka Hietasalossa on sen verran lyhyt, että vesi tarvitsee enemmän käsittelyä kuin Jänneniemen vesi. Esimerkiksi Hietasalon veden humuksesta poistuu rantaimeytyksen aikana vain noin puolet, joten sitä täytyy vielä puhdistaa kemiallisesti Itkonniemen vesilaitoksella, Lehtola selvittää.

Vesilaitoksella Hietasalon veden happamuutta eli pH:ta säädetään, vedestä poistetaan rautaa, mangaania ja humusta kemiallisella saostuksella ja hiekkasuodatuksella – ja pian myös aktiivihiilisuodatuksella, josta lisää tuonnempana. Lopuksi veden pH tarkistetaan, ja vesi desinfioidaan ennen johtamista verkostoon.

Jänneniemen vedenottamolla orgaaninen aines poistuu tekopohjavedestä luonnon omassa prosessissa niin tehokkaasti, ettei vettä enää tarvitse puhdistaa kemiallisesti. Rauta ja mangaani poistetaan paikan päällä biologisella hiekkasuodatuksella, ennen kuin vesi johdetaan Itkonniemen vesilaitokselle ja sekoitetaan Hietasalosta johdettuun veteen.

1400 markku lehtola

Tuotantopäällikkö Markku Lehtola.

Uusi aktiivihiilisuodatus tehostaa vedenkäsittelyä

Itkonniemellä on juuri valmistumassa vedenkäsittelyprosessien saneeraus, jossa hiekkasuodatuksen jälkeen on lisätty aktiivihiilisuodatus ja desinfiointiin on tehty muutoksia.

Aktiivihiilisuodatus tehostaa Hietasalon tekopohjaveden puhdistusta poistamalla siitä humusta sekä hajua ja makuja aiheuttavia yhdisteitä. Investointi myös parantaa vesilaitoksen valmiutta reagoida raakaveden laadussa mahdollisesti tapahtuviin häiriöihin ja vastata kiristyviin laatuvaatimuksiin tulevaisuudessa.

– Häiriö- ja poikkeustilanteita voisivat olla esimerkiksi raakaveden saastuminen jostain syystä tai hyvin voimakas sinileväkasvu, Lehtola valottaa.

1400 vedesta otetaan naytteita

Vedestä otetaan näytteitä, jotka analysoidaan laadun varmistamiseksi.

Klooraustapa muuttuu, UV-valo käyttöön

Kaikkein tärkeimmäksi osaksi saneerausta Lehtola nostaa veden desinfiointitavan muutoksen. Tähän asti puhdistettu vesi on desinfioitu vapaalla kloorilla ennen johtamista verkkoon. Jatkossa se tehdään sidotulla kloorilla, jossa on vähemmän hajua ja makua.

– Sidottu kloori pysyy verkoston vedessä paremmin kuin vapaa kloori, joka kuluu vedessä nopeasti eikä ole siksi aiemmin juurikaan yltänyt verkoston äärilaidoille. Sidottu kloori ehkäisee mikrobikasvua ja varmistaa veden hyvän hygieenisen laadun kaikkialla satojen kilometrien pituisessa vesijohtoverkostossa.

Klooraustavan muutokseen liittyy olennaisesti puhdistusprosessin viimeiseksi vaiheeksi lisätty ultraviolettivalo, sillä sidottua klooria ei voi yksin käyttää desinfiointikeinona.

– UV-valo parantaa desinfiointia entisestään, sillä se tuhoaa erittäin tehokkaasti kaikkia mikrobeja eli bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Sen ja aktiivihiilisuodatuksen avulla valmistaudumme mahdollisesti kiristyviin veden laatua koskeviin määräyksiin ja pystymme kaikissa tilanteissa varmistamaan veden turvallisuuden ja mikrobiologisen laadun. Turvallisuus on avaintekijä veden tuotannossa, Lehtola muistuttaa.

Uusien vedenkäsittelyprosessien koekäyttö alkaa Itkonniemen vesilaitoksella toukokuussa, ja ensimmäiset vedet lähtevät verkostoon kuun puolivälissä.

Lehtolan mukaan desinfiointitavan muutos saattaa aiheuttaa eroja veden maussa ja hajussa entiseen verrattuna. Lähellä vesilaitosta sijaitsevissa kiinteistöissä kloorin haju ja maku vähenevät, mutta saattavat olla lievästi aistittavissa verkoston äärilaidoilla, jossa kuluttajat eivät ole aiemmin niihin tottuneet.

1400 selkeytysaltaat

Itkonniemen vesilaitoksen selkeytysaltaita.

Laatu jatkuvan seurannan alla

Jo ennen muutostöitä Kuopion Veden toimittama talousvesi on täyttänyt kaikki hyvälle talousvedelle säädetyt laatuvaatimukset ja -suositukset. Vesilaitos seuraa veden laatua talousvesiasetuksen mukaisen ja terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti.

– Raakavedestä, käsittelyprosessista, lähtevästä vedestä ja verkostovedestä otetaan vuosittain noin 4 000 näytettä ja tehdään noin 10 000 analyysia, joilla laatu varmistetaan. Osa analyyseista tehdään Kuopion Veden omassa laboratoriossa ja osa teetetään ostopalveluna ulkopuolisessa laboratoriossa, Lehtola kertoo.

1400 puhdasvesinayte

Juho Asikainen ottaa puhdasvesinäytteen.

1400 itkonniemen saneeraus

Itkonniemen vesilaitoksen saneeraus. Kari Kivelä tekee pumpun petiä pumppumonttuun.

1400 itkonneimen saneeraus iso3

 

Teksti: Marjaana Lehtinen
Kuvat: Matias Honkamaa

Talousveden riskit arvioitu

Kuopiossa on arvioitu talousveden laatua uhkaavat riskit maailman terveysjärjestö WHO:n Water Safety Plan (WSP) -periaatteen mukaisesti. Kaikkien vedenjakelualueiden vedentuotantoketjun vaiheet vedenhankintalähteeltä kuluttajan hanaan saakka on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Työssä tunnistettiin ja arvioitiin talousveden laatua uhkaavat vaaratekijät sekä määriteltiin, miten niitä hallitaan, jotta talousveden turvallisuus voidaan taata.

Terveydensuojelulakiin perustuva riskien arviointi toteutettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Terveydensuojeluviranomainen hyväksyi riskinarvioinnin vuodenvaihteessa 2020–2021.

Siilinjärven vedenjakelualueiden riskinarviointi on tehty WSP-periaatteen mukaisesti ja hyväksytty jo aiemmin.

Kuopion ja Siilinjärven yhdyskuntajätevesihuoltoon liittyvien terveys- ja ympäristöriskien arviointi on tehty Kuopiossa sekä Siilinjärvellä WHO:n Sanitation Safety Plan (SSP) -periaatteen mukaisesti käymällä kaikki jäteveden puhdistusketjun vaiheet kiinteistöltä purkuvesistöön saakka yksityiskohtaisesti läpi.

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa