Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

1/2021

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.
Vesihuoltouudistus varmistaa tulevaisuuden laadukasta vesihuoltoa

Suomessa on käynnissä kansallinen vesihuoltouudistus, jonka tavoitteena on varmistaa turvallinen ja laadukas vesihuolto kaikille asiakkaille myös tulevaisuudessa. Lisäksi uudistuksessa edistetään uuden teknologian käyttöönottoa, kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama hanke toteutetaan vuosina 2020–2022. Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä pitää ehdotettuja toimia tarpeellisina.

– Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vesilaitosten perustoiminta pysyy laadukkaana ja kehittyy jatkossakin. Toisaalta alan tulisi uudistua rivakammin ja ottaa uutta tekniikkaa nykyistä rohkeammin käyttöön, hän sanoo.

Haasteena varautuminen investointeihin

Suomessa on noin 1 100 vesihuoltolaitosta, joiden tehtävänä on huolehtia alueensa vesihuollosta. Laitoksia on paljon, mutta näistä 80 suurinta toimijaa vastaa lähes 80 prosentista tuotetuista palveluista. Pienimmillä vesilaitoksilla ei ole lainkaan palkattua henkilökuntaa, vaan ne toimivat talkoovoimin.

Vesilaitosten haasteena, sen koosta riippumatta, on varautuminen tulevaisuuden investointeihin. Suomen vesihuoltoverkosto on ikääntymässä, eikä sen uusimiseen ole panostettu kaikkialla riittävästi.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen vesihuolto pärjää hyvin: juomaveden laatu on loistava ja jäteveden puhdistuskin hyvällä tasolla. Uuden teknologian käyttöönotossa Suomi ei kuitenkaan loista samalla tavalla.

– Meidän tulisi pitkäjänteisesti kehittää alaa, jotta olisimme edelläkävijöitä myös jatkossa, toimitusjohtaja Osmo Seppälä sanoo.

Lainsäädäntö ei yksin riitä

Vesihuoltouudistuksen tavoitteena on, että Suomen vesihuollosta huolehtivat tulevaisuudessa toimintakykyiset vesihuoltolaitokset, joiden pääomistus on kunnilla ja asiakkailla.

Laitokset huolehtivat omaisuudestaan pitkäjänteisesti, toimivat energiatehokkaasti ja ovat varautuneita myös muuttuvan ilmaston haasteisiin.

Meidän tulisi pitkäjänteisesti kehittää alaa, jotta olisimme edelläkävijöitä myös jatkossa.

Osmo Seppälä, Suomen Vesilaitosyhdityksen toimitusjohtaja

Yksi tärkeä keino on hyvän vesihuollon kriteeristö, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikilla Suomen vesihuoltolaitoksilla. Tarkoituksena on myös tehostaa laitosten taloudenpidon ja toiminnan laadun valvontaa, lisätä seudullista yhteistyötä sekä määritellä alan henkilöstön pätevyysvaatimukset.

Vesihuoltouudistuksen yhteydessä kansalliseen lainsäädäntöön viedään myös uuden EU:n juomavesidirektiivin edellyttämät muutokset. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudistetusta vesihuoltolaista annettaisiin eduskunnalle vuonna 2022.

Seppälän mukaan lainsäädännön uudistaminen ei kuitenkaan yksin riitä.

– Tarvitsemme riittävät resurssit ja edellytykset näiden vaatimusten toteuttamiseen. Laitosten kuntaomistajien tahtotila ja sitoutuminen ovat tässä avainasemassa.

Teksti: Virpi Ekholm
Kuva: Matias Honkamaa

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa