Pisaroita-Logo

Kuopion veden asiakaslehti

1/2020

Huom! Sinulla on käytössäsi Internet Explorerin vanha versio. Tämä nettilehti on optimoitu Explorerin uudemmille versioille. Suosittelemme selaimen päivitystä myös tietoturvasyistä.

historian havinaa 1 2020

Sairaalat olivat viime vuosisadalla pitkälti omavaraisia yksiköitä, jotka järjestivät alkuun itse myös vesihuoltonsa. Siilinjärven kaksi isoa sairaalaa jakoivat yhteisen vedenottamon. 

Muusta Siilinjärven kuntakeskuksesta syrjässä sijainneet Tarinaharjun keuhkoparantola ja Harjamäen sairaala olivat 1900-luvulla monien toimintojensa sekä osittain myös elintarviketuotannon osalta pitkälti omavaraisia.

Käyttöveden sairaalat saivat Tarinan alueella sijainneesta omasta vedenottamosta. 1960 luvulle saakka Tarinaharjun vesilaitoksella käytettiin raakavetenä Syvä-Kumpusen lammen pintavettä. Pumppaamo täytti Tarinan sairaalan tarpeen kokonaan ja Harjamäen tarpeesta reilusti yli puolet. Loput 35 % Harjamäen vedestä hankittiin Siilinjärven kunnalta. Asiakirjojen mukaan vuonna 1968 Tarinaharjun parantolan vedenkulutus oli vuorokaudessa 160 m3. Harjamäessä, joka oli yksi maan suurimpia mielisairaaloita, vettä kului vuorokaudessa 409 m3.

Harjamäen sopimus veden toimituksesta Siilinjärven kunnalta loppui maaliskuussa 1971. Intressi turvata vedensaanti jatkossakin sekä sairaaloille että kunnan asukkaille oli kuitenkin molemminpuolinen.

Vedenhankinta ja jätevedenpuhdistus kehittyivät voimakkaasti koko maassa 1960-1980-luvuilla. Veden saannin turvaamiseksi sekä Harjamäen ja Tarinaharjun pohjavesien käyttömahdollisuuksien selvittämiseen palkattiin insinööritoimisto Maa ja Vesi oy.

Selvityksen mukaan Siilinjärven kunta ja sairaalat tarvitsivat vettä 2800 kuutiota vuorokaudessa. Tarinaharjun ja Ahmonlammen kokonaistuotannon laskettiin olevan 1,5 kertainen arvioituun tarpeeseen nähden turvaten vedensaannin jatkossa huomattavalla varmuudella.

Tarinaharjun vesiesiintymän käyttöönotto päätettiin toteuttaa yhteisvoimin kolmen toimijan kesken saaden kaikkien osapuolten tarpeet tyydytetyksi pitkälle tulevaisuuteen huomattavan edullisesti, kuten vesihuoltosopimuksessa todetaan.

1970-luvun alkupuolella Tarinaharjuun rakennettiin ensimmäiset pohjavesikaivot korvaamaan pintaveden käyttö raakavetenä sekä uusi, 800 m3 säiliö turvaamaan Siilinjärven kunnan ja Harjamäen vedensaantia. Vanhempaa yläsäiliötä kuusi metriä korkeammalla oleva uusi säiliö turvasi pitkälti myös verkoston paineen riittävyyden.

Uudella vesisäiliöllä ei ollut merkitystä Tarinaharjun parantolalle, joka vielä tuolloin huolehti itse veden pumppauksesta omasta 200 kuution alasäiliöstään rakennuksen ullakolla sijaitsevaan ylävesisäiliöönsä.

Siilinjärven kunnan, Harjamäen sairaalan kuntainliiton ja Kuopion yliopistollisen keskussairaalaliiton sopimus purettiin vuonna 1983, jolloin Harjamäki ja Tarina liittyivät Siilinjärven kunnan vesi- ja viemärilaitokseen. Samalla yhteisen vesilaitoksen laitteet siirtyivät kunnan omistukseen.

TK mediatalo - Asiakaslehti verkossa